Lakisääteisen eläkkeen täydentäminen vapaaehtoisilla säästöillä - Eläkevakuutussäästäjien näkemyksiä
MARKKI, TOMI (2008)
MARKKI, TOMI
2008
Vakuutustiede - Insurance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18244
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18244
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee lakisääteisen eläkkeen täydentämistä vapaaehtoisilla säästöillä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää ihmisten käsityksiä eläketurvajärjestelmästä ja eläketurvan täydentämiseen liittyvästä säästämisestä. Ensimmäisenä tutkimusongelmana selvitetään ihmisten käsityksiä eläketurvajärjestelmän kokonaisuudesta. Toisena tutkimusongelmana selvitetään vapaaehtoisten säästöjen merkitystä lakisääteisten eläkkeiden täydentäjänä. Kolmantena tutkimusongelmana selvitetään tarvetta muulle verotuetulle eläkesäästämiselle kuin vapaaehtoiselle eläkevakuutussäästämiselle.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelu. Haastatteluihin päädyttiin, koska tutkittavat kokevat aihealueen haastavaksi ja tietämys eläkejärjestelmästä oli hajanainen. Haastattelujen kautta saatiin syvällisempää tietoa ihmisten ajatuksista ja näkemyksistä eläkkeisiin liittyen kuin kvantitatiivisilla tutkimusmenetelmillä olisi pystytty muodostamaan.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ettei lakisääteisen eläkejärjestelmän tuntemus ole kovin vahva eläkesäästäjien keskuudessa. Eläkeasiat alkavat kiinnostaa vasta eläkeiän lähestyessä. Tietoa eläkkeistä saadaan lähinnä sanomalehtien, radion ja television kautta satunnaisen uutisoinnin myötä, aktiivisesti tietoa eläkkeistä ei juuri haeta. Pirstaleinen ja epäsäännöllinen uutisointi eläkkeistä heikentää eläkejärjestelmän kokonaisuuden tuntemista. Kaikilla tutkittavilla oli kuitenkin jonkinlainen käsitys lakisääteisistä eläkkeistä. Lakisääteisistä eläkkeistä uskotaan saatavan jonkinlainen eläke, mutta eläkevakuutus otetaan turvaamaan työssäoloaikaista elintasoa. Vapaaehtoisten eläkesäästöjen merkitys kokonaisturvasta on monella pieni, mutta yleisesti vapaaehtoisen eläkesäästämisen uskotaan kasvavan niiden osalta, jotka pystyvät säästämään. Tämän tutkimuksen perusteella haastateltavat uskovat luokkajaon tulevaisuudessa kärjistyvän hyvä- ja huono-osaisiin. Omaehtoisen eläkesäästämisen osuuden kasvaessa toivotaan myös muita verotuettuja säästömuotoja kuin eläkevakuutus. Haastateltavat uskovat eläkesäästämisen suosion kasvavan entisestään, jos muita säästömuotoja olisi tarjolla. Vapaaehtoisia eläkesäästöjä halutaan nostaa kuukausittain, koska jatkuva tulovirta on tärkeää elämää suunniteltaessa eläkeaikana. Eläkesäästöt halutaan nostaa muutaman vuoden sisällä eläkkeen nostamisen aloittamisesta, eikä Finanssialan Keskusliiton ajamasta elinikäisestä eläkkeestä ainakaan tässä vaiheessa ole halukkuutta nykyisillä eläkevakuutussäästäjillä.
Avainsanat: Eläketurvajärjestelmä, lakisääteisen eläkkeen täydentäminen, vapaaehtoinen eläkevakuutus
Tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelu. Haastatteluihin päädyttiin, koska tutkittavat kokevat aihealueen haastavaksi ja tietämys eläkejärjestelmästä oli hajanainen. Haastattelujen kautta saatiin syvällisempää tietoa ihmisten ajatuksista ja näkemyksistä eläkkeisiin liittyen kuin kvantitatiivisilla tutkimusmenetelmillä olisi pystytty muodostamaan.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ettei lakisääteisen eläkejärjestelmän tuntemus ole kovin vahva eläkesäästäjien keskuudessa. Eläkeasiat alkavat kiinnostaa vasta eläkeiän lähestyessä. Tietoa eläkkeistä saadaan lähinnä sanomalehtien, radion ja television kautta satunnaisen uutisoinnin myötä, aktiivisesti tietoa eläkkeistä ei juuri haeta. Pirstaleinen ja epäsäännöllinen uutisointi eläkkeistä heikentää eläkejärjestelmän kokonaisuuden tuntemista. Kaikilla tutkittavilla oli kuitenkin jonkinlainen käsitys lakisääteisistä eläkkeistä. Lakisääteisistä eläkkeistä uskotaan saatavan jonkinlainen eläke, mutta eläkevakuutus otetaan turvaamaan työssäoloaikaista elintasoa. Vapaaehtoisten eläkesäästöjen merkitys kokonaisturvasta on monella pieni, mutta yleisesti vapaaehtoisen eläkesäästämisen uskotaan kasvavan niiden osalta, jotka pystyvät säästämään. Tämän tutkimuksen perusteella haastateltavat uskovat luokkajaon tulevaisuudessa kärjistyvän hyvä- ja huono-osaisiin. Omaehtoisen eläkesäästämisen osuuden kasvaessa toivotaan myös muita verotuettuja säästömuotoja kuin eläkevakuutus. Haastateltavat uskovat eläkesäästämisen suosion kasvavan entisestään, jos muita säästömuotoja olisi tarjolla. Vapaaehtoisia eläkesäästöjä halutaan nostaa kuukausittain, koska jatkuva tulovirta on tärkeää elämää suunniteltaessa eläkeaikana. Eläkesäästöt halutaan nostaa muutaman vuoden sisällä eläkkeen nostamisen aloittamisesta, eikä Finanssialan Keskusliiton ajamasta elinikäisestä eläkkeestä ainakaan tässä vaiheessa ole halukkuutta nykyisillä eläkevakuutussäästäjillä.
Avainsanat: Eläketurvajärjestelmä, lakisääteisen eläkkeen täydentäminen, vapaaehtoinen eläkevakuutus