Suomi-Kiina -seuran ja sen kirjaston rooli kulttuurisen tiedon välittäjänä
LITUKKA, SATU-MAARIA (2008)
LITUKKA, SATU-MAARIA
2008
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18241
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18241
Tiivistelmä
Tämän työn taustalla ovat kulttuurisen tiedon välittymiseen liittyvät kysymykset. Aluksi osoitetaan miten kulttuurimme ja sen historiallisesti muotoutunut suhde muihin kulttuureihin vaikuttaa tiedonhankinnan ympäristöön. Tätä kuvataan eurooppalaisen (länsimaisen) sekä suomalaisen ja kiinalaisen kulttuurin kohtaamisen kautta. Lisäksi käsitellään kirjastojen roolia vieraita kulttuureja koskevan tiedon välittäjänä. Tutkielman tavoitteena on täsmentää kuvaa ystävyysseurojen kirjasto- ja tietopalvelutoiminnasta ja sen mahdollisuuksista kulttuurisen tiedon välittäjänä. Tutkimuskohteeksi valittiin Suomi-Kiina –seura ja sen kirjasto. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat, millä tavoin Suomi-Kiina –seura toimii Kiinaa ja sen kulttuuria koskevan tiedon välittäjänä ja millainen on seuran kirjaston rooli tässä toiminnassa? Lisäksi pyritään selvittämään millä tavoin seuran kirjastoa käytetään sekä millaisia tarpeita ja toivomuksia seuran kirjaston käyttäjillä on kirjaston kehittämiseksi?
Työn empiirinen osio toteutettiin tapaustutkimuksena. Empiiristä aineistoa kerättiin haastatteluiden ja kirjaston käyttäjäkyselyn avulla. Haastatteluita tehtiin kaksi. Haastateltavina olivat Suomi-Kiina –seuran puheenjohtaja sekä seuran toimistosta ja samalla kirjaston toiminnasta vastaava toimistonhoitaja. Suomi-Kiina –seuran kirjaston lainaajatietojen perusteella käyttäjäkysely lähetettiin 25:lle henkilölle. Kyselyitä palautettiin 17 kappaletta.
Vuonna 1951 perustettu kulttuuripainotteinen Suomi-Kiina –seura on toimintansa aikana pyrkinyt välittämään tietoa Kiinasta monin tavoin. Se on järjestänyt esimerkiksi luentoja, tapahtumia ja näyttelyitä. Ajoittainen julkaisutoiminta ja erityisesti vuodesta 1956 asti
ilmestynyt ”Kiina sanoin ja kuvin” –lehti on tarjonnut mahdollisuuden syventää suomalaisten Kiina-tuntemusta. Tärkeä osa työtä on vastaaminen erilaisiin tiedontarpeisiin. Matkailu on noussut keskeiseksi alueeksi jolta tietoa kaivataan. Suomi-Kiina –seuran rooli on muodostunut yhä enemmän asiantuntijaorganisaation suuntaan.
Suomi-Kiina –seuran kirjasto on osa seuran toimintaa. Sen perustana on seuraan vuosien aikana eri tavoin kertynyt kirjallisuus. Voimavarojen ja resurssien puutteesta johtuen kirjastoa ei ole voitu ylläpitää ja päivittää toivotulla tavalla. Käyttäjäkysely osoitti, että kirjaston asiakkaat olivat tyytyväisiä kirjastoon ja erityisesti saamaansa palveluun. Heitä kiinnosti erityisesti matkailuun, kulttuuriin ja kieliopintoihin liittyvä aineisto. Asiakkaista 53% oli seuran jäseniä ja 47% ei-jäseniä. Ongelmaksi koettiin aukioloajat. Lisäksi toivottiin, että kirjaston aineisto ja hankinnat olisivat sähköisesti verkossa. Ehdotettiin myös, että seura voisi ylläpitää laajempaa Kiina-portaalia. Kirjaston kehittämisen kannalta keskeistä on kokoelman saaminen sähköiseen muotoon. Suunnitelmia tästä on jo olemassa.
Asiasanat: ystävyysseurat, erikoiskirjastot, Kiina, historia, kulttuurikosketukset, tiedonvälitys
Työn empiirinen osio toteutettiin tapaustutkimuksena. Empiiristä aineistoa kerättiin haastatteluiden ja kirjaston käyttäjäkyselyn avulla. Haastatteluita tehtiin kaksi. Haastateltavina olivat Suomi-Kiina –seuran puheenjohtaja sekä seuran toimistosta ja samalla kirjaston toiminnasta vastaava toimistonhoitaja. Suomi-Kiina –seuran kirjaston lainaajatietojen perusteella käyttäjäkysely lähetettiin 25:lle henkilölle. Kyselyitä palautettiin 17 kappaletta.
Vuonna 1951 perustettu kulttuuripainotteinen Suomi-Kiina –seura on toimintansa aikana pyrkinyt välittämään tietoa Kiinasta monin tavoin. Se on järjestänyt esimerkiksi luentoja, tapahtumia ja näyttelyitä. Ajoittainen julkaisutoiminta ja erityisesti vuodesta 1956 asti
ilmestynyt ”Kiina sanoin ja kuvin” –lehti on tarjonnut mahdollisuuden syventää suomalaisten Kiina-tuntemusta. Tärkeä osa työtä on vastaaminen erilaisiin tiedontarpeisiin. Matkailu on noussut keskeiseksi alueeksi jolta tietoa kaivataan. Suomi-Kiina –seuran rooli on muodostunut yhä enemmän asiantuntijaorganisaation suuntaan.
Suomi-Kiina –seuran kirjasto on osa seuran toimintaa. Sen perustana on seuraan vuosien aikana eri tavoin kertynyt kirjallisuus. Voimavarojen ja resurssien puutteesta johtuen kirjastoa ei ole voitu ylläpitää ja päivittää toivotulla tavalla. Käyttäjäkysely osoitti, että kirjaston asiakkaat olivat tyytyväisiä kirjastoon ja erityisesti saamaansa palveluun. Heitä kiinnosti erityisesti matkailuun, kulttuuriin ja kieliopintoihin liittyvä aineisto. Asiakkaista 53% oli seuran jäseniä ja 47% ei-jäseniä. Ongelmaksi koettiin aukioloajat. Lisäksi toivottiin, että kirjaston aineisto ja hankinnat olisivat sähköisesti verkossa. Ehdotettiin myös, että seura voisi ylläpitää laajempaa Kiina-portaalia. Kirjaston kehittämisen kannalta keskeistä on kokoelman saaminen sähköiseen muotoon. Suunnitelmia tästä on jo olemassa.
Asiasanat: ystävyysseurat, erikoiskirjastot, Kiina, historia, kulttuurikosketukset, tiedonvälitys