Det är inne att ha en coach, mutta perinteinen purjelautailu on auttamattomasti out En kontrastiv studie om engelska importord i svenska Fitness Magazine och i finska Fitness
HELIN, JAANA (2008)
HELIN, JAANA
2008
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18202
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18202
Tiivistelmä
Tämä tutkielma on kontrastiivinen analyysi englanninkielisistä lainasanoista ja ilmauksista ruotsin ja suomen kielessä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää englannin kielen vaikutusta ruotsin ja suomen kieleen kahdessa fitness-alan lehdessä, sekä vertailla saatuja tuloksia keskenään tavoitteena mahdollisten erojen ja yhtäläisyyksien selvittäminen.
Lähdemateriaalinani ovat ruotsinkielisen Fitness Magazinen ja suomenkielisen Fitness-lehden vuoden 2006 vuosikerrat, joista tutkielman englanninkieliset lainat on kerätty. Fitness ilmiönä on vain muutama vuosikymmen vanha, minkä vuoksi olen rajannut tutkimusmateriaalin niihin englanninkielisiin sanoihin, jotka ovat lainautuneet ruotsin kieleen vuoden 1973 ja suomen kieleen vuoden 1961 jälkeen. Vuosiluvut perustuvat kyseisinä vuosina ilmestyneisiin kattaviin sanakirjateoksiin, Svenska Akademiens ordlista (kymmenes painos) ja Nykysuomen sanakirja, joita olen tutkimuksessani käyttänyt määrittämään lainasanojen ikää kohdekielessä. Tutkielmaan hyväksytyt sanat löytyvät liitteenä tutkielman lopusta.
Tutkimusmetodini on kvalitatiivinen. Se keskittyy ennen kaikkea niihin morfologisiin muutoksiin, joita englanninkieliseltä sanalta vaaditaan, jotta se voi sopeutua ruotsin ja suomen kieleen. Tutkimuskohteena ovat kuitenkin myös käännös- ja merkityslainat, jotka eivät tarvitse morfologista mukauttamista, sillä vain niiden merkitys on lainattu englannin kielestä, ulkoasun ollessa kohdekielinen. Tutkielma tarkastelee myös syitä sanojen ja ilmausten lainautumiseen, sekä selvittää kuinka lainasanat kohdekielessä voivat muuttua produktiivisiksi, ja olla näin osana kohdekielen sananmuodostusta.
Tutkimustulos osoittaa paljon yhtäläisyyksiä, mutta myös eroavaisuuksia englanninkielisten lainasanojen käytöstä kyseisissä lehdissä. Englantilaisia sanoja lainataan molempiin kieliin ennen kaikkea nimeämään uusia ilmiöitä, mutta myös englannin kielen trendikkään statuksen vuoksi. Tämä näkyy erityisesti ruotsin kielisessä materiaalissa, jossa englantilainen ilmaus valitaan usein kotimaisen kustannuksella. Lainat sopeutuvat hyvin molempien kielten taivutukseen, mutta substantiivien englantilainen s-monikko säilyy usein ruotsin kielessä. Suomen kielessä sanat reaalistuvat usein johdoksina, mikä helpottaa lainan sopeutumista suomen kieleen. Sanojen englantilainen ulkoasu säilyy hieman useammin ruotsin kuin suomen kielessä, mutta suomenkielessä yhdyssana, joka koostuu englantilaisesta ja kotimaisesta osasta, yhdistetään ruotsinkieltä useammin yhdysviivalla.
Avainsanat: kontrastiv analys, engelska importord, inlåningsprocess, morfologisk anpassning, importords produktivitet
Lähdemateriaalinani ovat ruotsinkielisen Fitness Magazinen ja suomenkielisen Fitness-lehden vuoden 2006 vuosikerrat, joista tutkielman englanninkieliset lainat on kerätty. Fitness ilmiönä on vain muutama vuosikymmen vanha, minkä vuoksi olen rajannut tutkimusmateriaalin niihin englanninkielisiin sanoihin, jotka ovat lainautuneet ruotsin kieleen vuoden 1973 ja suomen kieleen vuoden 1961 jälkeen. Vuosiluvut perustuvat kyseisinä vuosina ilmestyneisiin kattaviin sanakirjateoksiin, Svenska Akademiens ordlista (kymmenes painos) ja Nykysuomen sanakirja, joita olen tutkimuksessani käyttänyt määrittämään lainasanojen ikää kohdekielessä. Tutkielmaan hyväksytyt sanat löytyvät liitteenä tutkielman lopusta.
Tutkimusmetodini on kvalitatiivinen. Se keskittyy ennen kaikkea niihin morfologisiin muutoksiin, joita englanninkieliseltä sanalta vaaditaan, jotta se voi sopeutua ruotsin ja suomen kieleen. Tutkimuskohteena ovat kuitenkin myös käännös- ja merkityslainat, jotka eivät tarvitse morfologista mukauttamista, sillä vain niiden merkitys on lainattu englannin kielestä, ulkoasun ollessa kohdekielinen. Tutkielma tarkastelee myös syitä sanojen ja ilmausten lainautumiseen, sekä selvittää kuinka lainasanat kohdekielessä voivat muuttua produktiivisiksi, ja olla näin osana kohdekielen sananmuodostusta.
Tutkimustulos osoittaa paljon yhtäläisyyksiä, mutta myös eroavaisuuksia englanninkielisten lainasanojen käytöstä kyseisissä lehdissä. Englantilaisia sanoja lainataan molempiin kieliin ennen kaikkea nimeämään uusia ilmiöitä, mutta myös englannin kielen trendikkään statuksen vuoksi. Tämä näkyy erityisesti ruotsin kielisessä materiaalissa, jossa englantilainen ilmaus valitaan usein kotimaisen kustannuksella. Lainat sopeutuvat hyvin molempien kielten taivutukseen, mutta substantiivien englantilainen s-monikko säilyy usein ruotsin kielessä. Suomen kielessä sanat reaalistuvat usein johdoksina, mikä helpottaa lainan sopeutumista suomen kieleen. Sanojen englantilainen ulkoasu säilyy hieman useammin ruotsin kuin suomen kielessä, mutta suomenkielessä yhdyssana, joka koostuu englantilaisesta ja kotimaisesta osasta, yhdistetään ruotsinkieltä useammin yhdysviivalla.
Avainsanat: kontrastiv analys, engelska importord, inlåningsprocess, morfologisk anpassning, importords produktivitet