Tietointensiivisten yrityspalvelujen keskittyminen Suomessa 1995–2004 – tarkastelukohteina mainos- ja markkinointiviestintäala ja liikkeenjohdon konsultointiala
ANDOLIN, MIKAEL (2008)
ANDOLIN, MIKAEL
2008
Aluetiede - Regional Studies
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18188
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18188
Tiivistelmä
Tutkielman ilmiöinä ovat olleet tietointensiivisen yrityselämän palvelujen (KIBS, Knowledge Intensive Business Services) muutoksen ja kehityksen tutkiminen vuosina 1995–2004. Tarkastelun kohteina ovat olleet mainos- ja markkinointiviestintäala sekä liikkeenjohdon konsultointiala.
Tutkielman tilastollisena aineistona on käytetty Tilastokeskuksen yritysaineistoa, josta on laskettu maakunnalliset keskittymisindeksit vuosilta 1995–2004. Tilastojen ohella tutkielmassa on käytetty aineistona teemahaastatteluja, jotka on tehty 2004–2005 Kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamassa projektissa Innovaatio-palveluiden alueellistuminen ja kansainvälistyminen. Haastatteluaineiston tulkinnassa on nojattu tutkielman teoreettiseen viitekehykseen, joka koostuu paljolti tietointensiivisten yrityspalvelujen (KIBS) lisäksi tiedon ja osaamisen käsitteistä
Tilastoanalyysi osoittaa, että alueellinen keskittyneisyys tietointensiivisille aloille on pääosin kasvanut ja maakuntien erikoistuminen suhteessa koko maan tasoon on lisääntynyt 19/20 maakunnassa, joko toisella tai molemmilla tutkimuksen kohteena olevilla aloilla. Muun maan keskittyneisyyden kasvun myötä Uudellamaalla molempien alojen keskittymisindeksit ovat laskeneet tutkielman ajanjakson aikana. Uudellamaalla on kuitenkin tapahtunut eniten absoluuttista kasvua molemmilla aloilla ja valtaosa Suomen KIBS-sektorista on edelleen keskittyneenä pääkaupunkiseudulle.
Haastatteluaineiston mukaan pienten erityisalojen osaamisen maantieteellinen keskittyminen korostuu erityisesti pääkaupunkiseudulle, mutta myös muihin kasvukeskuksiin. Syitä keskittymiseen Uudellemaalle ovat mm. kriittisen massan puute muualla Suomessa, asiakas- ja yhteistyöyritysten merkittävä määrä sekä korkeakouluopiskelijoiden suuri määrä. Alueellisesti parhaimmat edellytykset menestyvälle KIBS-liiketoiminalle löytyvät yrityksessä, jossa osaaminen on korkealla tasolla ja, joka sijaitsee lähellä keskittymää.
Tutkielman tulosten mukaan KIBS-ala on yleisesti kasvanut Suomessa 1995–2004. Tärkeimmät osaamispalvelukeskittymät ovat maakuntatasolla Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Suomi.
Avainsanat: KIBS-yritykset, keskittymisindeksi, alueellinen keskittyneisyys, tieto, osaaminen, innovaatio
Tutkielman tilastollisena aineistona on käytetty Tilastokeskuksen yritysaineistoa, josta on laskettu maakunnalliset keskittymisindeksit vuosilta 1995–2004. Tilastojen ohella tutkielmassa on käytetty aineistona teemahaastatteluja, jotka on tehty 2004–2005 Kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamassa projektissa Innovaatio-palveluiden alueellistuminen ja kansainvälistyminen. Haastatteluaineiston tulkinnassa on nojattu tutkielman teoreettiseen viitekehykseen, joka koostuu paljolti tietointensiivisten yrityspalvelujen (KIBS) lisäksi tiedon ja osaamisen käsitteistä
Tilastoanalyysi osoittaa, että alueellinen keskittyneisyys tietointensiivisille aloille on pääosin kasvanut ja maakuntien erikoistuminen suhteessa koko maan tasoon on lisääntynyt 19/20 maakunnassa, joko toisella tai molemmilla tutkimuksen kohteena olevilla aloilla. Muun maan keskittyneisyyden kasvun myötä Uudellamaalla molempien alojen keskittymisindeksit ovat laskeneet tutkielman ajanjakson aikana. Uudellamaalla on kuitenkin tapahtunut eniten absoluuttista kasvua molemmilla aloilla ja valtaosa Suomen KIBS-sektorista on edelleen keskittyneenä pääkaupunkiseudulle.
Haastatteluaineiston mukaan pienten erityisalojen osaamisen maantieteellinen keskittyminen korostuu erityisesti pääkaupunkiseudulle, mutta myös muihin kasvukeskuksiin. Syitä keskittymiseen Uudellemaalle ovat mm. kriittisen massan puute muualla Suomessa, asiakas- ja yhteistyöyritysten merkittävä määrä sekä korkeakouluopiskelijoiden suuri määrä. Alueellisesti parhaimmat edellytykset menestyvälle KIBS-liiketoiminalle löytyvät yrityksessä, jossa osaaminen on korkealla tasolla ja, joka sijaitsee lähellä keskittymää.
Tutkielman tulosten mukaan KIBS-ala on yleisesti kasvanut Suomessa 1995–2004. Tärkeimmät osaamispalvelukeskittymät ovat maakuntatasolla Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Suomi.
Avainsanat: KIBS-yritykset, keskittymisindeksi, alueellinen keskittyneisyys, tieto, osaaminen, innovaatio