Lastenelokuvien käännösten vaikutus tyttöjen sukupuoli-identiteettiin. Esimerkkinä Sinbad - seitsemän meren sankari -elokuvan suomenkielinen jälkiäänitys
PERTOLA, ANNA (2008)
PERTOLA, ANNA
2008
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18146
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18146
Tiivistelmä
Pro gradu tutkielmassani käsittelen lastenelokuvien käännösten vaikutusta tyttöjen sukupuoli-identiteettiin. Esimerkkinä käytän Sinbad – seitsemän meren sankari -elokuvan suomenkielistä jälkiäänitystä.
Aluksi tarkastelen sukupuoli-identiteetin kehittymistä lapsuudessa psykologiselta ja sosiaaliselta kannalta. Kiinnitän huomion todellisuuden sosiaalisesti konstruoituihin lähtökohtiin ja kielen ja elokuvien asemaan tässä konstruoinnissa. Selvitän myös sukupuolen, kielen ja elokuvan suhdetta muun muassa feministisesti suuntautuneen käännöstieteen ja naistutkimuksen alan näkemysten valossa. Sitten tarkastelen esimerkiksi valitsemani elokuvaa, minkä yhteydessä käsittelen jossain määrin myös audiovisuaalista kääntämistä ja kääntämistä lapsille.
Elokuvan analysoinnissa lähdin liikkeelle käännöksiä vertailevasta tekstianalyysistä. Tavoitteenani oli analysoida, miten sukupuoli esiintyy kyseisen elokuvan kielessä, pohtia eroja kielten välillä, esittää ongelmallisiin kohtiin vaihtoehtoisia ratkaisuja ja lopulta pohtia, miten kyseisen elokuvan käännös mahdollisesti vaikuttaa sukupuoli-identiteettiin ja mitä vaikutusmahdollisuuksia kääntäjällä on.
Hypoteesini oli, että käännökset vaikuttavat elokuvaa katsovien tyttöjen sukupuoli-identiteettiin. Oletin kuitenkin, että kääntäjän vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset, sillä hän ei pysty vaikuttamaan elokuvan kuvallisen puolen välittämään ideologiaan. Oletin myös, että lopullinen vaikutus on erilainen eri kieliversioissa, ja että suomessa sukupuolen esiintyminen olisi mahdollisesti vähäisempää sukupuolikohtaisten persoonapronominien ja sanojen kieliopillisten sukujen puuttumisen vuoksi.
Tutkimus osoitti, että kääntäjällä on valtaa vaikuttaa elokuvan kuvallisesta aineksesta huolimatta, sillä sanatason ratkaisut vaikuttavat siihen, millaisen kuvan sukupuolista elokuva välittää. Myös suomen kieli kohtelee usein sukupuolia epätasa-arvoisesti joko suoranaisesti sanatasolla tai naisiin kohdistuvilla, seksistisiä asenteita sisältävillä sanonnoilla. Kyseisessä elokuvassa kieli omalta osaltaan vahvisti sukupuolten vahvaa kahtiajakoa, jossa mieheyteen liittyvät arvot kuvattiin tavoiteltavampina.
Elokuvien käännösten lopullista vaikutusta elokuvaa katsoviin tyttöihin ei kuitenkaan voi määrittää ilman tarkempaa vastaanottotutkimusta. Tuloksista voi silti olla hyötyä lapsille suunnattuja elokuvia käännettäessä, muissa lapsille suunnatuissa käännöksissä ja toisaalta myös muiden elokuvien käännöksissä.
Avainsanat:
AV-kääntäminen, feministinen kääntäminen, lastenelokuvien kääntäminen, sukupuoli-identiteetti
Aluksi tarkastelen sukupuoli-identiteetin kehittymistä lapsuudessa psykologiselta ja sosiaaliselta kannalta. Kiinnitän huomion todellisuuden sosiaalisesti konstruoituihin lähtökohtiin ja kielen ja elokuvien asemaan tässä konstruoinnissa. Selvitän myös sukupuolen, kielen ja elokuvan suhdetta muun muassa feministisesti suuntautuneen käännöstieteen ja naistutkimuksen alan näkemysten valossa. Sitten tarkastelen esimerkiksi valitsemani elokuvaa, minkä yhteydessä käsittelen jossain määrin myös audiovisuaalista kääntämistä ja kääntämistä lapsille.
Elokuvan analysoinnissa lähdin liikkeelle käännöksiä vertailevasta tekstianalyysistä. Tavoitteenani oli analysoida, miten sukupuoli esiintyy kyseisen elokuvan kielessä, pohtia eroja kielten välillä, esittää ongelmallisiin kohtiin vaihtoehtoisia ratkaisuja ja lopulta pohtia, miten kyseisen elokuvan käännös mahdollisesti vaikuttaa sukupuoli-identiteettiin ja mitä vaikutusmahdollisuuksia kääntäjällä on.
Hypoteesini oli, että käännökset vaikuttavat elokuvaa katsovien tyttöjen sukupuoli-identiteettiin. Oletin kuitenkin, että kääntäjän vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset, sillä hän ei pysty vaikuttamaan elokuvan kuvallisen puolen välittämään ideologiaan. Oletin myös, että lopullinen vaikutus on erilainen eri kieliversioissa, ja että suomessa sukupuolen esiintyminen olisi mahdollisesti vähäisempää sukupuolikohtaisten persoonapronominien ja sanojen kieliopillisten sukujen puuttumisen vuoksi.
Tutkimus osoitti, että kääntäjällä on valtaa vaikuttaa elokuvan kuvallisesta aineksesta huolimatta, sillä sanatason ratkaisut vaikuttavat siihen, millaisen kuvan sukupuolista elokuva välittää. Myös suomen kieli kohtelee usein sukupuolia epätasa-arvoisesti joko suoranaisesti sanatasolla tai naisiin kohdistuvilla, seksistisiä asenteita sisältävillä sanonnoilla. Kyseisessä elokuvassa kieli omalta osaltaan vahvisti sukupuolten vahvaa kahtiajakoa, jossa mieheyteen liittyvät arvot kuvattiin tavoiteltavampina.
Elokuvien käännösten lopullista vaikutusta elokuvaa katsoviin tyttöihin ei kuitenkaan voi määrittää ilman tarkempaa vastaanottotutkimusta. Tuloksista voi silti olla hyötyä lapsille suunnattuja elokuvia käännettäessä, muissa lapsille suunnatuissa käännöksissä ja toisaalta myös muiden elokuvien käännöksissä.
Avainsanat:
AV-kääntäminen, feministinen kääntäminen, lastenelokuvien kääntäminen, sukupuoli-identiteetti