Kerro satu. Tutkimus saduttamisessa ilmenevistä kieliopillisista rakenteista 6- ja 9-vuotiailla lapsilla
LEPPÄKORPI, MARIANNE (2008)
LEPPÄKORPI, MARIANNE
2008
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18126
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18126
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella saduttamisessa ilmeneviä kieliopillisia rakenteita 6- ja 9-vuotiailla lapsilla. Tarkoituksena oli selvittää, miten lasten kieli on kehittynyt neljän vuoden aikana. Tutkimuksen avulla pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: a) Millaisia lasten sadut ovat kieliopillisilta rakenteiltaan? b) Mitkä ovat satujen erot 6- ja 9-vuotiaiden lasten välillä? Tutkimus pohjautui vuonna 2003 tehtyyn kandidaatintyöhön: Kerro satu. Tutkimus 6-vuotiailla lapsilla saduttamisessa ilmenevistä kieliopillisista rakenteista.
Tutkimusote oli kvalitatiivinen ja siinä oli myös kvantitatiivisen tutkimuksen piirteitä. Tutkimusaineistona käytettiin 20:ntä kuusivuotiaan sekä 7:ää yhdeksänvuotiaan lapsen satua. Aineisto kerättiin sadutusmenetelmällä samoilta lapsilta. Sadutettaessa lapsi kertoi itse keksimäänsä satua ja aikuinen kirjasi sen sanatarkasti ylös.
Tutkimuksessa analysoitiin lasten satuja normatiivisen kieliopin avulla siten, että satujen sanoja luokiteltiin sanaluokkiin sekä lauseenjäseniin. Aineisto kvantifioitiin näiden esiintymismäärän mukaan, jolloin pystyttiin vertaamaan sanaluokkien ja lauseenjäsenten suhteita lasten saduissa.
Tutkimus osoitti, että 6-vuotiaiden lasten sadut olivat sisällöiltään monipuolisia, mutta lauserakenteiltaan vielä aika yksinkertaisia. Tyypillisin lauserakenne oli, että joku meni johonkin. Tällöin lauseenjäseninä olivat subjekti, predikaatti ja adverbiaali. Lapset hallitsivat kuitenkin peruslauserakenteet. 6-vuotiaat käyttivät enemmän ja sitten -rakennetta kerronnassaan. 9-vuotiaiden lasten saduissa lauseet olivat monipuolistuneet ja lauserakenteet vaikeutuneet. Lauseenjäsenten käyttö oli laajempaa. Saduissa ilmeni selvää saduille ominaista kerronnallista oppineisuutta ja kieliopillista tietoisuutta. Lasten satujen sisältöjen rakenteeseen vaikutti merkittävällä tavalla puhekielen käyttö. Sekä varhaiskasvatuksessa että koulussa sadutusmenetelmän avulla voidaan saada monipuolista tietoa lapsen kielen sekä ajattelun kehityksestä.
Avainsanat: lapsen kielen ja ajattelun kehitys, sadutusmenetelmä, normatiivinen kielioppi, puhekieli
Tutkimusote oli kvalitatiivinen ja siinä oli myös kvantitatiivisen tutkimuksen piirteitä. Tutkimusaineistona käytettiin 20:ntä kuusivuotiaan sekä 7:ää yhdeksänvuotiaan lapsen satua. Aineisto kerättiin sadutusmenetelmällä samoilta lapsilta. Sadutettaessa lapsi kertoi itse keksimäänsä satua ja aikuinen kirjasi sen sanatarkasti ylös.
Tutkimuksessa analysoitiin lasten satuja normatiivisen kieliopin avulla siten, että satujen sanoja luokiteltiin sanaluokkiin sekä lauseenjäseniin. Aineisto kvantifioitiin näiden esiintymismäärän mukaan, jolloin pystyttiin vertaamaan sanaluokkien ja lauseenjäsenten suhteita lasten saduissa.
Tutkimus osoitti, että 6-vuotiaiden lasten sadut olivat sisällöiltään monipuolisia, mutta lauserakenteiltaan vielä aika yksinkertaisia. Tyypillisin lauserakenne oli, että joku meni johonkin. Tällöin lauseenjäseninä olivat subjekti, predikaatti ja adverbiaali. Lapset hallitsivat kuitenkin peruslauserakenteet. 6-vuotiaat käyttivät enemmän ja sitten -rakennetta kerronnassaan. 9-vuotiaiden lasten saduissa lauseet olivat monipuolistuneet ja lauserakenteet vaikeutuneet. Lauseenjäsenten käyttö oli laajempaa. Saduissa ilmeni selvää saduille ominaista kerronnallista oppineisuutta ja kieliopillista tietoisuutta. Lasten satujen sisältöjen rakenteeseen vaikutti merkittävällä tavalla puhekielen käyttö. Sekä varhaiskasvatuksessa että koulussa sadutusmenetelmän avulla voidaan saada monipuolista tietoa lapsen kielen sekä ajattelun kehityksestä.
Avainsanat: lapsen kielen ja ajattelun kehitys, sadutusmenetelmä, normatiivinen kielioppi, puhekieli