Taitto ja miten se tehdään. Viikkosanomalehti Presson ulkoasu ja taittoprosessi
HÄKKILÄ, SAMULI (2008)
HÄKKILÄ, SAMULI
2008
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18107
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18107
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälainen on ihanteellinen viikkolehden taittoprosessi. Taittoprosessia analysoimalla pyritään osoittamaan, että taittaminen voi olla osa journalismia eli toimitustyöhön saumatta nivoutuva laaja kokonaisuus, jossa työn tekninen toteutus on vain yksi osa-alue. Taittoprosessi on kiinteä osa toimitusprosessia, joten työ on osittain myös toimitusprosessin kuvausta.
Esimerkkitapauksena käytetään Kauppalehti Pressoa. Tutkimuksessa kuvataan Presson taittoprosessi yksityiskohtaisesti ja perehdytään lehden ulkoasuun sekä muihin sen taittoprosessiin vaikuttaneisiin tekijöihin kuten lehden luonteeseen ja rakenteeseen. Presson ilmestyneiden numeroiden, sisäisten asiakirjojen ja aiemman tutkimuksen avulla luodaan taittoprosessin ideaalimalli sekä siihen liittyvä, aikataulun huomioon ottava porrasmalli. Mallien toimivuutta kuvataan yhden satunnaisesti valitun Presson numeron ja sen tekemisestä pidetyn työpäiväkirjan avulla.
Viikko- ja aikakauslehtien yleinen ongelma on taiton ruuhkautuminen juuri ennen lehden painoon menoa. Ruuhka voidaan estää määrittelemällä jokaiselle jutulle oma valmistumisaikataulunsa ja aloittamalla jutun ulkoasun ja sisällön suunnittelu yhtä aikaa. Taittajan tehtävä on prosessin edetessä ohjata jutun eri osia samaan suuntaan; näin kokonaisuudesta tulee yhtenäinen ja viime hetken yllätyksiltä vältytään. Huolellinen suunnittelutyö vähentää huomattavasti myös varsinaiseen taittamiseen kuluvaa aikaa.
Sisällön ja ulkoasun samanaikainen suunnittelu on tullut mahdolliseksi historiallisten, kulttuuristen ja teknisten muutosten ansiosta. Lehteä ei enää taiteta toimituksen ulkopuolella, visuaalisuuden merkitys on ylipäätään kasvanut ja koko prosessia on mahdollista hallita yhdestä pisteestä. Uudenlainen työtapa edellyttää kaikilta toimituksen työntekijöiltä entistä suurempaa yhteistyökykyä ja valmiutta ylittää vanhoja raja-aitoja; pelkän oman työn sijaan on ajateltava enemmän kokonaisuutta.
Tutkimuksen lopussa kerrotaan alustavia tuloksia siitä, kuinka Kauppalehti Pressoon kehitetty taittoprosessimalli on toiminut harvemmin ilmestyvässä Kauppalehti Optiossa. Suurimman haasteen ovat aiheuttaneet syvälle juurtuneet työtavat, joissa kuva ja
ulkoasu ovat yhä vahvasti alisteisia tekstille.
Asiasanat: taitto, taittaminen, ulkoasu, työprosessi, Kauppalehti, Presso
Esimerkkitapauksena käytetään Kauppalehti Pressoa. Tutkimuksessa kuvataan Presson taittoprosessi yksityiskohtaisesti ja perehdytään lehden ulkoasuun sekä muihin sen taittoprosessiin vaikuttaneisiin tekijöihin kuten lehden luonteeseen ja rakenteeseen. Presson ilmestyneiden numeroiden, sisäisten asiakirjojen ja aiemman tutkimuksen avulla luodaan taittoprosessin ideaalimalli sekä siihen liittyvä, aikataulun huomioon ottava porrasmalli. Mallien toimivuutta kuvataan yhden satunnaisesti valitun Presson numeron ja sen tekemisestä pidetyn työpäiväkirjan avulla.
Viikko- ja aikakauslehtien yleinen ongelma on taiton ruuhkautuminen juuri ennen lehden painoon menoa. Ruuhka voidaan estää määrittelemällä jokaiselle jutulle oma valmistumisaikataulunsa ja aloittamalla jutun ulkoasun ja sisällön suunnittelu yhtä aikaa. Taittajan tehtävä on prosessin edetessä ohjata jutun eri osia samaan suuntaan; näin kokonaisuudesta tulee yhtenäinen ja viime hetken yllätyksiltä vältytään. Huolellinen suunnittelutyö vähentää huomattavasti myös varsinaiseen taittamiseen kuluvaa aikaa.
Sisällön ja ulkoasun samanaikainen suunnittelu on tullut mahdolliseksi historiallisten, kulttuuristen ja teknisten muutosten ansiosta. Lehteä ei enää taiteta toimituksen ulkopuolella, visuaalisuuden merkitys on ylipäätään kasvanut ja koko prosessia on mahdollista hallita yhdestä pisteestä. Uudenlainen työtapa edellyttää kaikilta toimituksen työntekijöiltä entistä suurempaa yhteistyökykyä ja valmiutta ylittää vanhoja raja-aitoja; pelkän oman työn sijaan on ajateltava enemmän kokonaisuutta.
Tutkimuksen lopussa kerrotaan alustavia tuloksia siitä, kuinka Kauppalehti Pressoon kehitetty taittoprosessimalli on toiminut harvemmin ilmestyvässä Kauppalehti Optiossa. Suurimman haasteen ovat aiheuttaneet syvälle juurtuneet työtavat, joissa kuva ja
ulkoasu ovat yhä vahvasti alisteisia tekstille.
Asiasanat: taitto, taittaminen, ulkoasu, työprosessi, Kauppalehti, Presso