SOURDOUGH SUOMALAISITTAIN - Glorian ruoka & viini –lehden ruokaotsikoiden syntaktissemanttinen analyysi
KOIVUMÄKI, TARU (2008)
KOIVUMÄKI, TARU
2008
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18041
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18041
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan Glorian ruoka & viini –nimisen ruoka-alan erikoislehden ruokaotsikoita. Tutkielma on suomen kielen sanastontutkimusta. Tutkielman aineistona on Glorian ruoka & viini –lehden vuonna 2007 ilmestyneiden numeroiden ruokaotsikot. Ruokaotsikoita on vuoden aikana ilmestyneissä lehdissä 402 kappaletta.
Ruokaotsikoita tarkastellaan nimistöntutkimusta varten kehitetyn syntaktissemanttisen rakenneanalyysin avulla. Tutkimusaineisto on jaettu kolmeen ryhmään: yhdistämättömiin sanoihin, yhdyssanoihin ja sanaliittoihin. Yhdyssanojen ja sanaliittojen ryhmistä tarkastellaan ensin rakenteellisia seikkoja. Tämän jälkeen selvitetään, millaisia merkityksiä erilaiset ruokaotsikot välittävät.
Kaikki pelkän yhdistämättömän sanan sisältävät ruokaotsikot ovat lainasanoja. Semanttisesti tarkasteltuna ne kertovat ruoan laadusta. Osa yhdistämättömistä sanoista on proprimaisia.
Yhdyssanoista aineistossa on pelkästään määritysyhdyssanoja. Osa on sellaisia sanoja, joiden määriteosissa ei ole rinnasteisia osia, ja osa sellaisia, joiden määriteosat ovat rinnasteiset. Kokonaan alisteisten yhdyssanojen edusosat ilmoittavat ruoan laatua, raaka-ainetta tai muuta ruoan ominaisuutta. Määriteosat ilmoittavat tällöin raaka-ainetta, maustetta, alkuperää, kypsennystapaa, muotoa tai valmistustapaa. Määriteosassa voi olla myös erisnimi. Ruokaotsikoissa on osina myös tuote-merkki-ilmauksia. Yhdyssanaotsikoissa, joissa on rinnasteisia määriteosia, edusosa ilmaisee ruoan laatua tai raaka-ainetta. Määriteosat ilmaisevat tällöin keskenään tasa-arvoisia raaka-aineita. Raaka-ainetta määrittävä sana voi ilmaista myös valmistustavan.
Sanaliittojen rakenne on kuvattu lausekkeina. Aineiston ruokaotsikot sisältävät etu- ja jälkimääritteitä. Kaikki aineiston lausekkeet ovat nominilausekkeita. Näiden lausekkeiden sisällä on substantiivi-, adjektiivi- ja partisiippilausekkeita.
Etumääritteitä sisältävät otsikot on ryhmitelty sen mukaan, onko niissä substantiivi, adjektiivi vai verbi edussanan määritteenä. Substantiivi ilmaisee ruoan alkuperän.
Adjektiivimääritteiset otsikot on jaettu semanttisiin ryhmiin sen mukaan, mistä adjektiivit ruokaotsikoissa kertovat. Suhteelliset adjektiivit ilmaisevat ruoanvalmistusta, ominaisuutta tai asennetta. Absoluuttiset adjektiivit ilmaisevat ruoan raaka-ainetta tai alkuperää.
Ruokaotsikoiden verbit ovat yleensä passiivin II partisiipin muodossa. Verbit kertovat ruoan valmistustavasta, maustamisesta tai annoksen rakentumisesta.
Otsikoissa on myös erilaisia jälkimääritteitä. Paikallissijoilla ilmaistaan, missä ruoka valmistetaan tai tarjoillaan, mistä raaka-aineesta ruoka valmistetaan, mitä ruoka sisältää, mille pääraaka-aineelle lisäke on tarkoitettu tai millä ruoka on maustettu. Postpositiolla kanssa tai kera ilmaistaan, mikä on ruoan lisäke tai mitä ruokaan lisätään. Gastronomisia määritteitä sisältävät ruokaotsikot kertovat, kenen tapaan tai tyyliin ruokalaji valmistetaan.
Ruokaotsikoissa osat voidaan rinnastaa toisiinsa kopulatiivisen rinnastuskonjunktion ja tai disjunktiivisten rinnastuskonjunktioiden tai tai eli avulla. Ja-konjunktio rinnastaa toisiinsa annokseen kuuluvat komponentit. Tai-konjunktio esittää ruokalajin vaihtoehtoiset valmistustavat. Eli-konjunktio puolestaan esittelee kaksi osittain synonyymistä ilmausta. Sillä voidaan kertoa ruokalajille kaksi vaihtoehtoista otsikkoa.
Asiasanat: sanasto, ruokasanat, ruokaotsikko, syntaksi, semantiikka
Ruokaotsikoita tarkastellaan nimistöntutkimusta varten kehitetyn syntaktissemanttisen rakenneanalyysin avulla. Tutkimusaineisto on jaettu kolmeen ryhmään: yhdistämättömiin sanoihin, yhdyssanoihin ja sanaliittoihin. Yhdyssanojen ja sanaliittojen ryhmistä tarkastellaan ensin rakenteellisia seikkoja. Tämän jälkeen selvitetään, millaisia merkityksiä erilaiset ruokaotsikot välittävät.
Kaikki pelkän yhdistämättömän sanan sisältävät ruokaotsikot ovat lainasanoja. Semanttisesti tarkasteltuna ne kertovat ruoan laadusta. Osa yhdistämättömistä sanoista on proprimaisia.
Yhdyssanoista aineistossa on pelkästään määritysyhdyssanoja. Osa on sellaisia sanoja, joiden määriteosissa ei ole rinnasteisia osia, ja osa sellaisia, joiden määriteosat ovat rinnasteiset. Kokonaan alisteisten yhdyssanojen edusosat ilmoittavat ruoan laatua, raaka-ainetta tai muuta ruoan ominaisuutta. Määriteosat ilmoittavat tällöin raaka-ainetta, maustetta, alkuperää, kypsennystapaa, muotoa tai valmistustapaa. Määriteosassa voi olla myös erisnimi. Ruokaotsikoissa on osina myös tuote-merkki-ilmauksia. Yhdyssanaotsikoissa, joissa on rinnasteisia määriteosia, edusosa ilmaisee ruoan laatua tai raaka-ainetta. Määriteosat ilmaisevat tällöin keskenään tasa-arvoisia raaka-aineita. Raaka-ainetta määrittävä sana voi ilmaista myös valmistustavan.
Sanaliittojen rakenne on kuvattu lausekkeina. Aineiston ruokaotsikot sisältävät etu- ja jälkimääritteitä. Kaikki aineiston lausekkeet ovat nominilausekkeita. Näiden lausekkeiden sisällä on substantiivi-, adjektiivi- ja partisiippilausekkeita.
Etumääritteitä sisältävät otsikot on ryhmitelty sen mukaan, onko niissä substantiivi, adjektiivi vai verbi edussanan määritteenä. Substantiivi ilmaisee ruoan alkuperän.
Adjektiivimääritteiset otsikot on jaettu semanttisiin ryhmiin sen mukaan, mistä adjektiivit ruokaotsikoissa kertovat. Suhteelliset adjektiivit ilmaisevat ruoanvalmistusta, ominaisuutta tai asennetta. Absoluuttiset adjektiivit ilmaisevat ruoan raaka-ainetta tai alkuperää.
Ruokaotsikoiden verbit ovat yleensä passiivin II partisiipin muodossa. Verbit kertovat ruoan valmistustavasta, maustamisesta tai annoksen rakentumisesta.
Otsikoissa on myös erilaisia jälkimääritteitä. Paikallissijoilla ilmaistaan, missä ruoka valmistetaan tai tarjoillaan, mistä raaka-aineesta ruoka valmistetaan, mitä ruoka sisältää, mille pääraaka-aineelle lisäke on tarkoitettu tai millä ruoka on maustettu. Postpositiolla kanssa tai kera ilmaistaan, mikä on ruoan lisäke tai mitä ruokaan lisätään. Gastronomisia määritteitä sisältävät ruokaotsikot kertovat, kenen tapaan tai tyyliin ruokalaji valmistetaan.
Ruokaotsikoissa osat voidaan rinnastaa toisiinsa kopulatiivisen rinnastuskonjunktion ja tai disjunktiivisten rinnastuskonjunktioiden tai tai eli avulla. Ja-konjunktio rinnastaa toisiinsa annokseen kuuluvat komponentit. Tai-konjunktio esittää ruokalajin vaihtoehtoiset valmistustavat. Eli-konjunktio puolestaan esittelee kaksi osittain synonyymistä ilmausta. Sillä voidaan kertoa ruokalajille kaksi vaihtoehtoista otsikkoa.
Asiasanat: sanasto, ruokasanat, ruokaotsikko, syntaksi, semantiikka