Terveyspoliittisten arvojen tarkastelua systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja artikkelianalyysin pohjalta
SUOMINEN, HANNA; LAINE, VIRVA (2008)
SUOMINEN, HANNA
LAINE, VIRVA
2008
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-03-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17999
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17999
Tiivistelmä
Terveyspoliittista arvotutkimusta on tehty Suomessa vähän. Kuitenkin arvokeskustelulle ja sen tutkimiselle on selkeä tilaus yhteiskunnan kaikilla eri osa-alueilla. Terveyspoliittista arvokeskustelua tarvitaan, jotta arvot siirtyisivät myös terveydenhuollon käytännön tasolle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla kansallisen ja kansainvälisen terveyspolitiikan arvoja, sekä tarkastella ja kuvailla hoito- ja lääketieteen ammatti- ja tiedelehdissä käytyä arvokeskustelua.
Kansallisen ja kansainvälisen terveyspolitiikan arvojen tarkastelu toteutettiin systemaattisena kirjallisuus- ja dokumenttikatsauksena. Lisäksi toteutettiin artikkelianalyysi, jossa arvokeskustelua tarkasteltiin terveydenhuollon tiede- ja ammattilehtien artikkeleissa esiintyneen arvokeskustelun pohjalta. Artikkelianalyysin tuloksia tarkasteltiin suhteessa systemaattisen kirjallisuushaun tuloksena esiin nostettuihin kansallisten ja kansainvälisten terveyspoliittisten linjausten arvoihin. Artikkelianalyysin analysointimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella kansallisella terveyspoliittisella arvokeskustelulla on yhteneväisyyksiä kansainvälisen arvokeskustelun ja linjausten arvojen kanssa. Yhteneviä perusarvoja olivat tasa-arvo (equity), terveyden edistäminen (health promotion), oikeudenmukaisuus (equality), laatu (quality), tehokkuus (efficiency) ja tuloksellisuus (profitability). Yhteneväisten arvojen lisäksi EU painotti sellaisia arvoja kuin tieto (information) ja turvallisuus (safety). EU ja WHO painottivat arvona yhteistyötä (co-operation) ja Suomi hoidon jatkuvuutta, itsemääräämisoikeutta ja henkilöstön työkykyä, jotka eivät juuri ole saaneet sijaa kansainvälisellä tasolla. Artikkelianalyysin aineistossa yleisimmin arvokeskustelun kohteena olivat sellaiset arvot kuin eettisyys, oikeudenmukaisuus, terveyden edistäminen, tasa-arvo, terveys, hyvä kuolema, vaikuttavuus, itsemääräämisoikeus, vastuu, hyvä hoito ja kollegiaalisuus. Eettisyyden keskeisenä siältönä korostui sen yhteisöllinen voimavara-ulottuvuus kun taas oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon keskeisiksi sisällöiksi muodostui tavoitteellinen yhdenvertaisuus. Terveyden edistäminen kuvattiin terveyden edellytysten luomisena. Hyvän hoidon ja hyvän kuoleman keskeinen sisältö kiteytyi oikeuteen kärsimättömyydestä. Vaikuttavuus kuvattiin terveyshyötyjen maksimointina kun taas itsemääräämisoikeuden keskeiseksi sisällöksi muodostui mahdollistava päätöksenteko. Aineiston mukaan kollegiaalisuus kuvattiin jaettuna ammatillisena yhteisöllisyytenä samoin kuin vastuuta tarkasteltiin jaettuna vastuuna eri tahojen välillä. Yhtenä tutkimuksen keskeisenä tuloksena voidaan pitää jo sitä, että tutkimus nosti esille arvokeskustelun vähäisyyden, erityisesti terveyspoliittisten arvojen osalta.
Avainsanat: terveyspolitiikka, terveydenhuolto, arvot, arvokeskustelu
Kansallisen ja kansainvälisen terveyspolitiikan arvojen tarkastelu toteutettiin systemaattisena kirjallisuus- ja dokumenttikatsauksena. Lisäksi toteutettiin artikkelianalyysi, jossa arvokeskustelua tarkasteltiin terveydenhuollon tiede- ja ammattilehtien artikkeleissa esiintyneen arvokeskustelun pohjalta. Artikkelianalyysin tuloksia tarkasteltiin suhteessa systemaattisen kirjallisuushaun tuloksena esiin nostettuihin kansallisten ja kansainvälisten terveyspoliittisten linjausten arvoihin. Artikkelianalyysin analysointimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella kansallisella terveyspoliittisella arvokeskustelulla on yhteneväisyyksiä kansainvälisen arvokeskustelun ja linjausten arvojen kanssa. Yhteneviä perusarvoja olivat tasa-arvo (equity), terveyden edistäminen (health promotion), oikeudenmukaisuus (equality), laatu (quality), tehokkuus (efficiency) ja tuloksellisuus (profitability). Yhteneväisten arvojen lisäksi EU painotti sellaisia arvoja kuin tieto (information) ja turvallisuus (safety). EU ja WHO painottivat arvona yhteistyötä (co-operation) ja Suomi hoidon jatkuvuutta, itsemääräämisoikeutta ja henkilöstön työkykyä, jotka eivät juuri ole saaneet sijaa kansainvälisellä tasolla. Artikkelianalyysin aineistossa yleisimmin arvokeskustelun kohteena olivat sellaiset arvot kuin eettisyys, oikeudenmukaisuus, terveyden edistäminen, tasa-arvo, terveys, hyvä kuolema, vaikuttavuus, itsemääräämisoikeus, vastuu, hyvä hoito ja kollegiaalisuus. Eettisyyden keskeisenä siältönä korostui sen yhteisöllinen voimavara-ulottuvuus kun taas oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon keskeisiksi sisällöiksi muodostui tavoitteellinen yhdenvertaisuus. Terveyden edistäminen kuvattiin terveyden edellytysten luomisena. Hyvän hoidon ja hyvän kuoleman keskeinen sisältö kiteytyi oikeuteen kärsimättömyydestä. Vaikuttavuus kuvattiin terveyshyötyjen maksimointina kun taas itsemääräämisoikeuden keskeiseksi sisällöksi muodostui mahdollistava päätöksenteko. Aineiston mukaan kollegiaalisuus kuvattiin jaettuna ammatillisena yhteisöllisyytenä samoin kuin vastuuta tarkasteltiin jaettuna vastuuna eri tahojen välillä. Yhtenä tutkimuksen keskeisenä tuloksena voidaan pitää jo sitä, että tutkimus nosti esille arvokeskustelun vähäisyyden, erityisesti terveyspoliittisten arvojen osalta.
Avainsanat: terveyspolitiikka, terveydenhuolto, arvot, arvokeskustelu