Kunnan verotulot ja väestörakenne, esimerkkinä Janakkalan kunta
NURMI, TEEMU (2008)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
NURMI, TEEMU
2008
Kunnallistalous - Local Public Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2008-03-07Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee Janakkalan kunnan verotuloja, verotulokehitystä sekä väestörakennetta ja väestörakenteen kehitystä vuosien 2001–2005 välillä. Tutkielma on vertailututkimus. Tutkielman tarkoitus on verrata Janakkalan kunnan verotulokehitystä koko maan kuntien verotulokehitykseen ja tutkia tarkemmin kunnallisverotulojen kehitystä vertaamalla Janakkalan kunnallisverotulokehitystä koko suomen kuntien lisäksi kymmeneen muuhun kuntaan. Kunnallisverotulojen kehitystä selitetään väestörakenteen muutoksilla ja kehittymisellä. Tutkimusaineistot on kerätty Tilastokeskuksen www-sivujen tilastotietokantapalvelusta ja kuntaliiton www-sivujen taloustilastoista. Osa tilastotietokannoista on maksullisia. Tilastotietokannat on analysoitu Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmalla, jolla myös tutkimuksessa olevat taulukot ja kuviot on piirretty.
Tutkimuksessa todetaan, että Janakkalan kunnan verotulot ovat kasvaneet kokonaisuudessaan keskimääräisellä tavalla verrattuna koko maan kuntien verotulojen kehitykseen. Janakkalan kiinteistöverotulojen kehitys on sen sijaan ollut hieman koko maan keskimääräisen kasvukehitysvauhdin alapuolella, mutta yhteisöverotulot ovat kasvaneet suhteessa enemmän koko maan kuntien keskimääräistä kasvutasoon verrattuna. Janakkalan kunnan kunnallisverotulojen kehitys vuosien 2001–2005 välillä on hieman koko maan kehityksen yläpuolella.
Janakkalan asukaskohtaiset kunnallisverotulot ovat kehittyneet vertailuryhmän kymmeneen kuntaan verrattuna keskimääräisesti tarkasteluajanjaksolla. Janakkalan asukaskohtainen kunnallisverojen tulotaso sen sijaan on vertailuryhmän kuntiin verrattuna hieman keskimääräistä matalampi.
Janakkalan väestö on kehittynyt siten, että työikäisen väestön määrä on hieman lisääntynyt, mutta sen suhteellinen osuus koko väestöstä on vähentynyt. Eläkeikäisen väestön suhteellinen osuus koko väestöstä sen sijaan on kasvanut. Kunnan kunnallisverotulojen kannalta olisi hyödyllistä, jos työikäinen väestö lisääntyisi myös suhteelliselta osuudeltaan. Janakkalan väestö näyttäisikin ikääntyvän ja ilman positiivista tulomuuttoa väestö ei lisääntyisi. Muuttoliike hyödyttää Janakkalaa myös siten, että tulomuuttajien kunnallisveronalainen tulotaso on ollut selvästi korkeampi kuin lähtömuuttajilla. Tulevaisuudessa Janakkalan kunnallisverotulotaso luultavasti nousee vuosien 2001–2005 tasosta, koska esimerkiksi vuonna 2005 työikäisten kuntalaisten määrä kasvoi kunnassa merkittävästi.
Avainsanat: kunnat, verotulot, väestörakenne, fiskaalinen federalismi
Tutkimuksessa todetaan, että Janakkalan kunnan verotulot ovat kasvaneet kokonaisuudessaan keskimääräisellä tavalla verrattuna koko maan kuntien verotulojen kehitykseen. Janakkalan kiinteistöverotulojen kehitys on sen sijaan ollut hieman koko maan keskimääräisen kasvukehitysvauhdin alapuolella, mutta yhteisöverotulot ovat kasvaneet suhteessa enemmän koko maan kuntien keskimääräistä kasvutasoon verrattuna. Janakkalan kunnan kunnallisverotulojen kehitys vuosien 2001–2005 välillä on hieman koko maan kehityksen yläpuolella.
Janakkalan asukaskohtaiset kunnallisverotulot ovat kehittyneet vertailuryhmän kymmeneen kuntaan verrattuna keskimääräisesti tarkasteluajanjaksolla. Janakkalan asukaskohtainen kunnallisverojen tulotaso sen sijaan on vertailuryhmän kuntiin verrattuna hieman keskimääräistä matalampi.
Janakkalan väestö on kehittynyt siten, että työikäisen väestön määrä on hieman lisääntynyt, mutta sen suhteellinen osuus koko väestöstä on vähentynyt. Eläkeikäisen väestön suhteellinen osuus koko väestöstä sen sijaan on kasvanut. Kunnan kunnallisverotulojen kannalta olisi hyödyllistä, jos työikäinen väestö lisääntyisi myös suhteelliselta osuudeltaan. Janakkalan väestö näyttäisikin ikääntyvän ja ilman positiivista tulomuuttoa väestö ei lisääntyisi. Muuttoliike hyödyttää Janakkalaa myös siten, että tulomuuttajien kunnallisveronalainen tulotaso on ollut selvästi korkeampi kuin lähtömuuttajilla. Tulevaisuudessa Janakkalan kunnallisverotulotaso luultavasti nousee vuosien 2001–2005 tasosta, koska esimerkiksi vuonna 2005 työikäisten kuntalaisten määrä kasvoi kunnassa merkittävästi.
Avainsanat: kunnat, verotulot, väestörakenne, fiskaalinen federalismi