Kysy kirjastonhoitajalta -neuvontapalvelun kysymystyypit vuonna 1999 ja 2006
NUMMINEN, PIRITTA (2008)
NUMMINEN, PIRITTA
2008
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-03-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17760
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17760
Tiivistelmä
Tutkimuksessa luokiteltiin suomalaisen digitaalisen neuvontapalvelun vastaanottamia neuvontakysymyksiä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää minkälaisia kysymystyyppejä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu vastaanotti vuosina 1999 ja 2006 sekä miten kysymystyypit jakautuivat. Vertailemalla kahtena vuonna vastaanotettujen kysymysten sijoittumista eri kysymystyyppeihin oli mahdollista myös selvittää kysymystyypeissä tapahtuneita määrällisiä tai laadullisia muutoksia. Tutkimusaineiston muodostivat neuvontapalvelun vuosina 1999 ja 2006 vastaanottamat kysymykset, jotka löytyvät palvelun arkistosta. Aloitusvuonna palvelu vastaanotti 934 kysymystä ja vuonna 2006 kysymyksiä vastaanotettiin 2569. Potentiaalisista havaintoyksiköistä muodostettiin otos systemaattista otantaa käyttäen. Vuoden 1999 kysymyksistä kertyi näin 467 havaintoyksikön otos ja vuodelta 2006 otokseen kertyi 513 havaintoyksikköä. Tutkimuksessa käytettiin menetelmänä sisällönanalyysia ja etenkin sisällönerittelyä.
Kysymykset jaoteltiin neljään pääkategoriaan, joita ovat neuvontakysymykset, käytäntö- ja menettelytapakysymykset, ohjaavat kysymykset sekä muut kysymykset. Neuvontakysymykset jaettiin edelleen vaivattomiin neuvontakysymyksiin sekä aiheperusteisiin tutkimuskysymyksiin. Käytäntö- ja menettelytapakysymykset jaoteltiin myös kahteen alakategoriaan, joita ovat saatavuus ja käyttö sekä käytäntö. Ohjaavat kysymykset jaettiin edelleen paikantaminen fyysisestä kirjastoympäristöstä – ja paikantaminen kirjaston websivun resursseista –alakategorioihin. Alakategoriat jaoteltiin kysymysanalyysin edetessä edelleen vielä suppeampiin alaluokkiin. Neuvontakysymykset olivat molempina vuosina suurin pääkategoria keräten noin 90 prosenttia kaikista luokitelluista kysymyksistä. Käytäntö- ja menettelytapakysymyksiin liittyviä kysymyksiä vastaanotettiin molempina vuosina toiseksi eniten. Ohjaavat kysymykset –kategoriaan sijoittuvia kysymyksiä vastaanotettiin kumpanakin vuonna ainoastaan noin yksi prosentti. Myös muut-kategoriaan liittyviä kysymyksiä oli kaikista luokitelluista kysymyksistä ainoastaan noin prosentin verran.
Kysymystyypeissä näyttäisi tapahtuneen täysin päinvastainen trendi kuin mitä on ennustettu. Vaivattomien neuvontakysymysten osuus on lisääntynyt ja aiheperusteisten tutkimuskysymysten laskenut. Vaivattomien neuvontakysymysten osuus on kasvanut uutena ilmiönä tulleen nimen merkityksen tai alkuperän selvittämiseen liittyvien kysymysten myötä. Monimutkaiset neuvontapyynnöt taas eivät näytä aiheperusteisten tutkimuskysymysten perusteella yleistyneen. Myöskään tietokantojen käyttöön tai teknisiin ongelmiin liittyvien kysymysten osuus ei ole noussut vaikka tekniikan jatkuvasti kehittyessä yhä useampia resursseja onkin saatavilla internetin välityksellä.
Avainsanat: digitaalinen neuvonta, kysymysanalyysi, kysymysluokittelut, kysymystaksonomiat, kysymystyypit, neuvontakysymykset
Kysymykset jaoteltiin neljään pääkategoriaan, joita ovat neuvontakysymykset, käytäntö- ja menettelytapakysymykset, ohjaavat kysymykset sekä muut kysymykset. Neuvontakysymykset jaettiin edelleen vaivattomiin neuvontakysymyksiin sekä aiheperusteisiin tutkimuskysymyksiin. Käytäntö- ja menettelytapakysymykset jaoteltiin myös kahteen alakategoriaan, joita ovat saatavuus ja käyttö sekä käytäntö. Ohjaavat kysymykset jaettiin edelleen paikantaminen fyysisestä kirjastoympäristöstä – ja paikantaminen kirjaston websivun resursseista –alakategorioihin. Alakategoriat jaoteltiin kysymysanalyysin edetessä edelleen vielä suppeampiin alaluokkiin. Neuvontakysymykset olivat molempina vuosina suurin pääkategoria keräten noin 90 prosenttia kaikista luokitelluista kysymyksistä. Käytäntö- ja menettelytapakysymyksiin liittyviä kysymyksiä vastaanotettiin molempina vuosina toiseksi eniten. Ohjaavat kysymykset –kategoriaan sijoittuvia kysymyksiä vastaanotettiin kumpanakin vuonna ainoastaan noin yksi prosentti. Myös muut-kategoriaan liittyviä kysymyksiä oli kaikista luokitelluista kysymyksistä ainoastaan noin prosentin verran.
Kysymystyypeissä näyttäisi tapahtuneen täysin päinvastainen trendi kuin mitä on ennustettu. Vaivattomien neuvontakysymysten osuus on lisääntynyt ja aiheperusteisten tutkimuskysymysten laskenut. Vaivattomien neuvontakysymysten osuus on kasvanut uutena ilmiönä tulleen nimen merkityksen tai alkuperän selvittämiseen liittyvien kysymysten myötä. Monimutkaiset neuvontapyynnöt taas eivät näytä aiheperusteisten tutkimuskysymysten perusteella yleistyneen. Myöskään tietokantojen käyttöön tai teknisiin ongelmiin liittyvien kysymysten osuus ei ole noussut vaikka tekniikan jatkuvasti kehittyessä yhä useampia resursseja onkin saatavilla internetin välityksellä.
Avainsanat: digitaalinen neuvonta, kysymysanalyysi, kysymysluokittelut, kysymystaksonomiat, kysymystyypit, neuvontakysymykset