Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiatyön arviointi Tampereen perusopetuksen kouluissa
HAASIO, MINNA (2008)
HAASIO, MINNA
2008
Kunnallispolitiikka - Local Governance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-03-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17750
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17750
Tiivistelmä
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiatyötä on tehty Tampereen perusopetuksen kouluissa systemaattisesti jo vuodesta 2001. Koulujen kehittämistyötä on tuettu perusopetuksen yhteisellä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategialla ja keskitetysti toteutetuilla koulujen pedagogisilla ja teknisillä tukipalveluilla. Kehittämisen arviointi on pääsääntöisesti ollut vuoteen 2006 asti koulujen omalla vastuulla. Tieto- ja viestintätekniikan integroitumista koulun opetussuunnitelmaan ei ole erikseen tutkittu. Ongelmallista arvioinnissa on suunnittelukokonaisuuden monitahoisuus sekä opetustoiminnan kompleksisuus.
Tässä tutkielmassa on kuvattu ja arvioitu tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiatyötä ja siihen liittyviä prosesseja sekä opetustoimen että koulun tasolla. Tutkielmassa on pyritty löytämään tulevaisuuden kehittämishaasteita sekä tieto- ja viestintätekniikan arvioinnin että suunnittelutyön osalta. Tutkielma perustuu vuosina Tampereen perusopetuksen kouluissa vuosina 2006 ja 2007 tehtyihin oppilaiden ja opettajien tvt-kyselyihin. Tätä tutkielmaa varten kevään 2007 opettajakyselyyn lisättiin rehtoreille ja apulaisrehtoreille suunnattu kysymyssarja liittyen nimenomaan strategiatyön kehittämiseen. Tampereella tehtyjen kyselyjen pohjalta tehtyjä havaintoja on peilattu suhteessa pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen tvt-opetuskäytön vaikuttavuustutkimukseen.
Tieto- ja viestintätekniikan strategiatyö on pääsääntöisesti toteutunut sekä kunta- että koulutasolla tyydyttävästi. Kaupunkitason tvt-strategialla ei kuitenkaan katsota olevan koulun kehittämisen kannalta yhtä suurta merkitystä, kuin koulun omalla strategiatyöllä. Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvää pedagogista keskustelua ja yhteistä teknistä toimintaympäristön kehittämistä ei kuitenkaan tapahdu kaikissa kouluissa siten, että se koskettaisi jokaista opettajaa. Koulutasolla yksittäisten opettajien tulisi pystyä vaikuttamaan enemmän oman teknisen toimintaympäristönsä kehittämiseen. Tämän lisäksi kaupunkitasolla ja koulutasolla tapahtuvat teknisen toimintaympäristön suunnitteluprosessit täytyisi saada paremmin kohtaamaan toisensa.
Keskeisiksi tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tulevaisuuden haasteiksi tutkimuksessa nousivat edellisten lisäksi niin opettajien täydennyskoulutuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen kuin koulun sähköisen toimintakulttuurin kehittäminen. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen vaatii edelleen lähivuosinakin sekä kaupunki että koulutasolla erityishuomiota. Suunnittelun ja arvioinnin kehittämisessä tulisi panostaa enemmän selkeiden tavoitteiden ja vaikuttavuusindikaattorien löytämiseen tuleville vuosille sekä arviointitiedon parempaan hyödyntämiseen koulutasolla. Oppilaiden ja huoltajien mukaanotto tavoitteiden asettamiseen ja arviointiin voisi tuoda kehittämiseen uusia näköaloja.
Avainsanat: tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia, arviointi, vaikuttavuus, perusopetus
Tässä tutkielmassa on kuvattu ja arvioitu tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiatyötä ja siihen liittyviä prosesseja sekä opetustoimen että koulun tasolla. Tutkielmassa on pyritty löytämään tulevaisuuden kehittämishaasteita sekä tieto- ja viestintätekniikan arvioinnin että suunnittelutyön osalta. Tutkielma perustuu vuosina Tampereen perusopetuksen kouluissa vuosina 2006 ja 2007 tehtyihin oppilaiden ja opettajien tvt-kyselyihin. Tätä tutkielmaa varten kevään 2007 opettajakyselyyn lisättiin rehtoreille ja apulaisrehtoreille suunnattu kysymyssarja liittyen nimenomaan strategiatyön kehittämiseen. Tampereella tehtyjen kyselyjen pohjalta tehtyjä havaintoja on peilattu suhteessa pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen tvt-opetuskäytön vaikuttavuustutkimukseen.
Tieto- ja viestintätekniikan strategiatyö on pääsääntöisesti toteutunut sekä kunta- että koulutasolla tyydyttävästi. Kaupunkitason tvt-strategialla ei kuitenkaan katsota olevan koulun kehittämisen kannalta yhtä suurta merkitystä, kuin koulun omalla strategiatyöllä. Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvää pedagogista keskustelua ja yhteistä teknistä toimintaympäristön kehittämistä ei kuitenkaan tapahdu kaikissa kouluissa siten, että se koskettaisi jokaista opettajaa. Koulutasolla yksittäisten opettajien tulisi pystyä vaikuttamaan enemmän oman teknisen toimintaympäristönsä kehittämiseen. Tämän lisäksi kaupunkitasolla ja koulutasolla tapahtuvat teknisen toimintaympäristön suunnitteluprosessit täytyisi saada paremmin kohtaamaan toisensa.
Keskeisiksi tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tulevaisuuden haasteiksi tutkimuksessa nousivat edellisten lisäksi niin opettajien täydennyskoulutuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen kuin koulun sähköisen toimintakulttuurin kehittäminen. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen vaatii edelleen lähivuosinakin sekä kaupunki että koulutasolla erityishuomiota. Suunnittelun ja arvioinnin kehittämisessä tulisi panostaa enemmän selkeiden tavoitteiden ja vaikuttavuusindikaattorien löytämiseen tuleville vuosille sekä arviointitiedon parempaan hyödyntämiseen koulutasolla. Oppilaiden ja huoltajien mukaanotto tavoitteiden asettamiseen ja arviointiin voisi tuoda kehittämiseen uusia näköaloja.
Avainsanat: tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia, arviointi, vaikuttavuus, perusopetus