Yksilö yhteiskunnassa – yhteiskunta yksilössä. Aliina Salomaan matka aktiiviseksi poliittiseksi toimijaksi 1900-luvun taitteen Suomessa
HANHIKANGAS, HELENA (2007)
HANHIKANGAS, HELENA
2007
Historia - History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-12-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17581
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17581
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa käsittelen yhden ihmisen kautta 1800-luvun lopulla alkanutta suomalaisen yhteiskunnan politisoitumista ja mobilisoitumista raittiusjärjestöihin. Päähenkilönä on opettajatar Aliina Wilhelmiina Salomaa, joka oli yksi Tampereen keskeisimmistä ja näkyvimmistä raittius- ja äänioikeusaktiiveista. Koska hän toimi aktiivisesti mm. Tampereen Raittiusyhdistys Liiton johtokunnassa, hänen kauttaan pääse hyvin käsiksi paikalliseen raittius- ja äänioikeustoimintaan sekä siihen, miten politisoituminen konkreettisesti saattoi tapahtua.
Tutkielmani ulottuu vuosiin 1866–1909, eli Aliinan syntymisestä hänen kuolemaansa asti. Tutkielmani keskittyy erityisesti vuosiin 1896–1906, eli vuosiin juuri ennen väkijuomalakkoon johtaneiden tapahtumien alkua jatkuen aina suurlakon jälkeisiin tapahtumiin asti. Tutkimuksen päämääränä on keskittyä politisoitumisprosessiin, joka aiheutti joukkojärjestöjen syntymisen ja niiden kiihtyvän politisoitumisen suurlakkoa kohti tultaessa. Yhteiskunnan ja yksilön välisen vuorovaikutuksen pyrin tuomaan esille yhdistelemällä yksilö- ja kansallisentason historiaa.
Tutkimuksellani osoitan kuinka politisoituminen oli sekä henkilökohtaisten että yhteiskunnallisten tekijöiden summa. Yksilö ei ollut vain yhteiskunnan vietävänä, vaan tempautui mukaan ympärillään vallitseviin tapahtumiin. Hän oli aktiivinen toimija. Muutos ei myöskään ollut yhtäkkinen, vaan politisoituminen tapahtui askel kerrallaan ja yllättävän luonnollisella tavalla ilman, että yksilö olisi tietoisesti pyrkinyt politisoimaan itse itseään. Yksilö myös sitoutui sitä voimakkaammin osaksi yhteiskuntaa mitä enemmän hän pyrki sitä muuttamaan. Siten muutoksien vaatiminen sai hänet kiinnittymään yhteiskuntaan yhä tiiviimmin. Lopulta muutosvaatimukset edesauttoivat uudenlaisen yhteiskunnan rakentumista.
Pyrin myös kyseenalaistamaan Tampereen Raittiusseuran ja Tampereen Raittiusyhdistys Liiton oletettua radikalismia. Liitto ja Aliina olivat syvästi uskonnollisia, joten radikalismi ei olisi istunut heidän kristillisiin periaatteisiinsa. Helposti vallankumouksellisuuteen yhdistyvän sosialistisen radikalismin sijasta Liiton ja Aliinan kohdalla tulisikin siksi puhua radikaalista uskonnollisuudesta. Kaikki poliittinen toiminta nojautui uskontoon eikä mikään saanut olla ristiriidassa sen kanssa. Samalla uskonto toimi Aliinan ja Liiton toiminnan valtavana voimavarana ja päätösten oikeuttajana.
Aliinan historia on murroskauden historiaa. Siksi hänen toiminnassaan on vaikea havaita selkeitä tai muuttumattomia teemoja. Vuosisadan vaihteen voimakas yhteiskunnallinen muutostila oli osa Aliinaa, jonka vuoksi hänestä ei voi kirjoittaa suoraviivaista historiankertomusta. Käyttämällä murrosta selittämään yksilön toimintaa, huomataan, miten hänestä heijastuu esiin parhaillaan rakentuva yhteiskunta. Tarkastelemalla yhteiskuntaa yksilön, tässä yhteydessä Aliinan, kautta päästään käsiksi uuteen sosiaalipoliittiseen aatemaailmaan, jonka myötä myös alemmat luokat alettiin nähdä osaksi yhteiskuntaa. Yhteiskunnan ei enää koettu rajautuvan vain tietyn ryhmän valtaan tai vastuulle. Samalla yhteiskunta alettiin myös nähdä vastuullisena sen jäsenten hyvinvoinnista.
Yksilö- ja kansallisentason yhdistelyyn perustuva näkökulmani tuo esille murroskauden ”harmaan alueen” historiaa. Koska vanha sääty-yhteiskunta oli murtumassa ja uusi luokkaan perustuva yhteiskunta muodostumassa, syntyi tilanne, jossa perinteet ja vanhat käytännöt eivät enää säädelleet yksilön toimintaa saamaan tapaan kuin aiemmin. Tämä harmaa alue mahdollisti etenkin muodostuvassa olevan keskiluokan vapaamman poliittisen toiminnan. Koska Aliina oli kansakoulun opettaja ja asemansa ansiosta asettui kansan ja säätyläistön välimaastoon, ei hänellä ollut oman säätynsä tai luokkansa velvoitteita ja moraalikoodistoja rajoittamassa hänen poliittista aktiivisuuttaan. Kuten Liiton ja Aliinan tapauksesta huomataan, yhteiskunnan harmaa alue mahdollisti yksilöiden ja joukkojärjestöjen voimakkaan politisoitumisen ja kansalaisyhteiskunnan järjestymisen.
Aineistonani olen käyttänyt erityisesti Aliinasta laadittuja muistokirjoituksia ja hänen omaelämäkertaansa sekä Tampereen Raittiusyhdistys Liiton pöytäkirjoja. Myös hänen kristilliseen raittiusjulkaisu Wäinämöiseen laatimansa lukuisat artikkelit sekä muutamat muut artikkelit ovat olleet merkittävässä asemassa kartoittaessani hänen politisoitumistaan. Lisäksi Tampereen raittiusseuroja ja Suomen raittiusliikettä laajemmin käsittelevä tutkimuskirjallisuus on auttanut etenkin aikakauden tapahtumien selvittämisessä. Lopuksi olen käyttänyt Tampereen ja kansakunnan rakentumisen sekä äänioikeuden historiaa käsitteleviä teoksia täydentämään tutkimustani.
Asiasanat: äänioikeus, raittius, raittiusliike, Aliina Salomaa, Tampereen Raittiusyhdistys Liitto, Tampereen Raittiusseura, politisoituminen, yhteiskunta, historia, poliittinen historia
Tutkielmani ulottuu vuosiin 1866–1909, eli Aliinan syntymisestä hänen kuolemaansa asti. Tutkielmani keskittyy erityisesti vuosiin 1896–1906, eli vuosiin juuri ennen väkijuomalakkoon johtaneiden tapahtumien alkua jatkuen aina suurlakon jälkeisiin tapahtumiin asti. Tutkimuksen päämääränä on keskittyä politisoitumisprosessiin, joka aiheutti joukkojärjestöjen syntymisen ja niiden kiihtyvän politisoitumisen suurlakkoa kohti tultaessa. Yhteiskunnan ja yksilön välisen vuorovaikutuksen pyrin tuomaan esille yhdistelemällä yksilö- ja kansallisentason historiaa.
Tutkimuksellani osoitan kuinka politisoituminen oli sekä henkilökohtaisten että yhteiskunnallisten tekijöiden summa. Yksilö ei ollut vain yhteiskunnan vietävänä, vaan tempautui mukaan ympärillään vallitseviin tapahtumiin. Hän oli aktiivinen toimija. Muutos ei myöskään ollut yhtäkkinen, vaan politisoituminen tapahtui askel kerrallaan ja yllättävän luonnollisella tavalla ilman, että yksilö olisi tietoisesti pyrkinyt politisoimaan itse itseään. Yksilö myös sitoutui sitä voimakkaammin osaksi yhteiskuntaa mitä enemmän hän pyrki sitä muuttamaan. Siten muutoksien vaatiminen sai hänet kiinnittymään yhteiskuntaan yhä tiiviimmin. Lopulta muutosvaatimukset edesauttoivat uudenlaisen yhteiskunnan rakentumista.
Pyrin myös kyseenalaistamaan Tampereen Raittiusseuran ja Tampereen Raittiusyhdistys Liiton oletettua radikalismia. Liitto ja Aliina olivat syvästi uskonnollisia, joten radikalismi ei olisi istunut heidän kristillisiin periaatteisiinsa. Helposti vallankumouksellisuuteen yhdistyvän sosialistisen radikalismin sijasta Liiton ja Aliinan kohdalla tulisikin siksi puhua radikaalista uskonnollisuudesta. Kaikki poliittinen toiminta nojautui uskontoon eikä mikään saanut olla ristiriidassa sen kanssa. Samalla uskonto toimi Aliinan ja Liiton toiminnan valtavana voimavarana ja päätösten oikeuttajana.
Aliinan historia on murroskauden historiaa. Siksi hänen toiminnassaan on vaikea havaita selkeitä tai muuttumattomia teemoja. Vuosisadan vaihteen voimakas yhteiskunnallinen muutostila oli osa Aliinaa, jonka vuoksi hänestä ei voi kirjoittaa suoraviivaista historiankertomusta. Käyttämällä murrosta selittämään yksilön toimintaa, huomataan, miten hänestä heijastuu esiin parhaillaan rakentuva yhteiskunta. Tarkastelemalla yhteiskuntaa yksilön, tässä yhteydessä Aliinan, kautta päästään käsiksi uuteen sosiaalipoliittiseen aatemaailmaan, jonka myötä myös alemmat luokat alettiin nähdä osaksi yhteiskuntaa. Yhteiskunnan ei enää koettu rajautuvan vain tietyn ryhmän valtaan tai vastuulle. Samalla yhteiskunta alettiin myös nähdä vastuullisena sen jäsenten hyvinvoinnista.
Yksilö- ja kansallisentason yhdistelyyn perustuva näkökulmani tuo esille murroskauden ”harmaan alueen” historiaa. Koska vanha sääty-yhteiskunta oli murtumassa ja uusi luokkaan perustuva yhteiskunta muodostumassa, syntyi tilanne, jossa perinteet ja vanhat käytännöt eivät enää säädelleet yksilön toimintaa saamaan tapaan kuin aiemmin. Tämä harmaa alue mahdollisti etenkin muodostuvassa olevan keskiluokan vapaamman poliittisen toiminnan. Koska Aliina oli kansakoulun opettaja ja asemansa ansiosta asettui kansan ja säätyläistön välimaastoon, ei hänellä ollut oman säätynsä tai luokkansa velvoitteita ja moraalikoodistoja rajoittamassa hänen poliittista aktiivisuuttaan. Kuten Liiton ja Aliinan tapauksesta huomataan, yhteiskunnan harmaa alue mahdollisti yksilöiden ja joukkojärjestöjen voimakkaan politisoitumisen ja kansalaisyhteiskunnan järjestymisen.
Aineistonani olen käyttänyt erityisesti Aliinasta laadittuja muistokirjoituksia ja hänen omaelämäkertaansa sekä Tampereen Raittiusyhdistys Liiton pöytäkirjoja. Myös hänen kristilliseen raittiusjulkaisu Wäinämöiseen laatimansa lukuisat artikkelit sekä muutamat muut artikkelit ovat olleet merkittävässä asemassa kartoittaessani hänen politisoitumistaan. Lisäksi Tampereen raittiusseuroja ja Suomen raittiusliikettä laajemmin käsittelevä tutkimuskirjallisuus on auttanut etenkin aikakauden tapahtumien selvittämisessä. Lopuksi olen käyttänyt Tampereen ja kansakunnan rakentumisen sekä äänioikeuden historiaa käsitteleviä teoksia täydentämään tutkimustani.
Asiasanat: äänioikeus, raittius, raittiusliike, Aliina Salomaa, Tampereen Raittiusyhdistys Liitto, Tampereen Raittiusseura, politisoituminen, yhteiskunta, historia, poliittinen historia