NAISJOHTAJUUS JA NAISJOHTAJIEN URALLA ETENEMINEN - Tutkimus hallintotieteiden maisterin tutkinnon suorittaneista johtavassa asemassa toimivista naisista ja heidän uralla etenemisestään
LAISI, PAULIINA (2007)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LAISI, PAULIINA
2007
Hallintotiede - Administrative Science
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2007-11-27Tiivistelmä
Suomalaiset naiset ovat korkeasti koulutettuja ja heillä on pitkä työnteon traditio. Johtotehtävissä he ovat kuitenkin edelleen vähemmistönä, etenkin ylimmillä johtajanpaikoilla.
Tutkielma on laadullinen tutkimus naisjohtajuudesta ja naisjohtajien uralla etenemisestä– hallintotieteiden maisterin tutkinnon suorittaneista, johtavassa tai päättävässä asemassa toimivista naisista. Tutkielmassa kysyn: Minkälaiset tekijät naisjohtajien uralla etenemiseen vaikuttavat, millä tavoin ne vaikuttavat, ja mikä on sukupuolen merkitys naisten uralla etenemisessä?
Tarkastelun teoreettinen pohja muodostuu kolmesta osasta. Aikaisempi tutkimus naisista johtajina antaa paitsi eväitä ymmärtää miksi ja miten naisia on johtajina tutkittu, se auttaa myös asettamaan lähtökohdat etsittäessä keskeisimpiä naisten uralla etenemiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus organisaatioista ja sukupuolesta, erityisesti idea organisaatioiden sukupuolistuneisuudesta helpottaa sukupuolen merkityksen hahmottamista länsimaisessa työelämässä ja organisaatioissa. Uratutkimuksen lähtökohtien kautta hahmotetaan erilaisia urakäsityksiä ja näiden sopivuutta etenkin naisten työuria tutkittaessa.
Laadullisen tutkimuksen avulla tarkastellaan ihmisten käyttäytymistä heidän omasta näkökulmastaan. Tavoitteena on tutkittujen tulkintojen ja heidän tutkittavalle ilmiölle antamien merkitysten hahmottaminen, naisten ”äänen” esille nostaminen.
Empiirinen tutkimus toteutettiin laadullisina puolistrukturoituina haastatteluina (7kpl), sekä näitä täydentämään kerättyinä vapaamuotoisina kirjoituksina (2 kpl). Tutkittuja oli yhteensä yhdeksän. Haastattelukysymykset oli laadittu aihepiirin aikaisempaan kirjallisuuteen pohjaten ja niin, että voitiin muodostaa kokonaiskuva kunkin tutkittavan elämänkulusta. Tavoitteeni on tulkita ja pohtia tutkittujen kertomuksia peilaamalla niiden jäsennyksiä teoreettisten lähtökohtien kanssa. Se, mitkä asiat nousevat raportoinnissa keskeisiksi, riippuu aineistostani eli tutkittavista. Tutkimuksen tulokset perustuvat pohdintoihini, joita ohjaa aihepiiriin liittyvä aikaisempi tutkimus.
Analysoinnin tuloksena uralla etenemiseen vaikuttavana tekijänä nousi esille niin kutsuttu ”oman jutun” hakeminen ja löytäminen, ja toisaalta jatkuva itsensä kehittäminen. Koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi tärkeänä keinona uralla etenemisessä koettiin oma-aloitteinen epävirallinen verkostoituminen, sekä aktiivinen osallistuminen kaikenlaisiin verkostoihin.
Naisten asettamat tavoitteet työuran suhteen saattavat olla aivan muita kuin korkeita asemia. Tutkitut kokivat edenneensä ennen kaikkea ”omalla” urallaan, vaikkakin samalla myös hierarkkiselta asemaltaan. Lähtöedellytyksenä uralla etenemiselle on lisäksi se, että elämän kaikki palaset sopivat yhteen. Työn ja muun elämän tasapaino koetaan hyvin tärkeäksi, myös työssä menestymisen kannalta. Perhe-elämän ja työn yhteensovittamisen nähtiin jossain määrin rajoittavan uralla etenemistä, erityisesti ajankäytöllisten ongelmien vuoksi. Toisaalta perhe koettiin merkittävänä henkisenä voimavarana työlle.
Tutkimuksessa näyttäytyi pohjoismaiselle kulttuurille tyypillinen sukupuolineutraalisuus tai tasa-arvoideologia, kuvitelma jo toteutuneesta sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Etenkin omista kokemuksista puhuttaessa yleisen sukupuolen mukaisen järjestyksen olemassaoloa vähäteltiin tai se kiellettiin, vaikka yksittäiset kokemukset olisivat olleet tämän suhteen ristiriitaisia.
Asiasanat: johtajuus, naiset, organisaatiot, sukupuoli,
uralla eteneminen
Tutkielma on laadullinen tutkimus naisjohtajuudesta ja naisjohtajien uralla etenemisestä– hallintotieteiden maisterin tutkinnon suorittaneista, johtavassa tai päättävässä asemassa toimivista naisista. Tutkielmassa kysyn: Minkälaiset tekijät naisjohtajien uralla etenemiseen vaikuttavat, millä tavoin ne vaikuttavat, ja mikä on sukupuolen merkitys naisten uralla etenemisessä?
Tarkastelun teoreettinen pohja muodostuu kolmesta osasta. Aikaisempi tutkimus naisista johtajina antaa paitsi eväitä ymmärtää miksi ja miten naisia on johtajina tutkittu, se auttaa myös asettamaan lähtökohdat etsittäessä keskeisimpiä naisten uralla etenemiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus organisaatioista ja sukupuolesta, erityisesti idea organisaatioiden sukupuolistuneisuudesta helpottaa sukupuolen merkityksen hahmottamista länsimaisessa työelämässä ja organisaatioissa. Uratutkimuksen lähtökohtien kautta hahmotetaan erilaisia urakäsityksiä ja näiden sopivuutta etenkin naisten työuria tutkittaessa.
Laadullisen tutkimuksen avulla tarkastellaan ihmisten käyttäytymistä heidän omasta näkökulmastaan. Tavoitteena on tutkittujen tulkintojen ja heidän tutkittavalle ilmiölle antamien merkitysten hahmottaminen, naisten ”äänen” esille nostaminen.
Empiirinen tutkimus toteutettiin laadullisina puolistrukturoituina haastatteluina (7kpl), sekä näitä täydentämään kerättyinä vapaamuotoisina kirjoituksina (2 kpl). Tutkittuja oli yhteensä yhdeksän. Haastattelukysymykset oli laadittu aihepiirin aikaisempaan kirjallisuuteen pohjaten ja niin, että voitiin muodostaa kokonaiskuva kunkin tutkittavan elämänkulusta. Tavoitteeni on tulkita ja pohtia tutkittujen kertomuksia peilaamalla niiden jäsennyksiä teoreettisten lähtökohtien kanssa. Se, mitkä asiat nousevat raportoinnissa keskeisiksi, riippuu aineistostani eli tutkittavista. Tutkimuksen tulokset perustuvat pohdintoihini, joita ohjaa aihepiiriin liittyvä aikaisempi tutkimus.
Analysoinnin tuloksena uralla etenemiseen vaikuttavana tekijänä nousi esille niin kutsuttu ”oman jutun” hakeminen ja löytäminen, ja toisaalta jatkuva itsensä kehittäminen. Koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi tärkeänä keinona uralla etenemisessä koettiin oma-aloitteinen epävirallinen verkostoituminen, sekä aktiivinen osallistuminen kaikenlaisiin verkostoihin.
Naisten asettamat tavoitteet työuran suhteen saattavat olla aivan muita kuin korkeita asemia. Tutkitut kokivat edenneensä ennen kaikkea ”omalla” urallaan, vaikkakin samalla myös hierarkkiselta asemaltaan. Lähtöedellytyksenä uralla etenemiselle on lisäksi se, että elämän kaikki palaset sopivat yhteen. Työn ja muun elämän tasapaino koetaan hyvin tärkeäksi, myös työssä menestymisen kannalta. Perhe-elämän ja työn yhteensovittamisen nähtiin jossain määrin rajoittavan uralla etenemistä, erityisesti ajankäytöllisten ongelmien vuoksi. Toisaalta perhe koettiin merkittävänä henkisenä voimavarana työlle.
Tutkimuksessa näyttäytyi pohjoismaiselle kulttuurille tyypillinen sukupuolineutraalisuus tai tasa-arvoideologia, kuvitelma jo toteutuneesta sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Etenkin omista kokemuksista puhuttaessa yleisen sukupuolen mukaisen järjestyksen olemassaoloa vähäteltiin tai se kiellettiin, vaikka yksittäiset kokemukset olisivat olleet tämän suhteen ristiriitaisia.
Asiasanat: johtajuus, naiset, organisaatiot, sukupuoli,
uralla eteneminen