HS.fi ja yhteisöt. Miten verkkopalvelun ensimmäiset yhteisölliset osat ovat onnistuneet?
PEKKALA, PEKKA (2007)
PEKKALA, PEKKA
2007
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-11-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17366
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17366
Tiivistelmä
Tämä työ käsittelee Helsingin Sanomien verkkopalvelun HS.fi:n yhteisöllisiä ominaisuuksia. Tarkemman tarkastelun alle on otettu kolme osiota: verkkokeskustelut, blogit ja palautelinkit. Metodina on teoreettinen tulkinta omasta aineistosta. Kirjoittaja on kehittänyt Helsingin Sanomien Verkkoliitettä ja sittemmin HS.fi:tä viimeisen kymmenen vuoden ajan, joten kyseessä on myös oman journalistisen kehitystyön arviointia.
Työn keskeisempänä tuloksena on huomio siitä, että Helsingin Sanomissa on otettu varovaisia ensiaskeleita yhteisöllisyyden ja sosiaalisen median suuntaan, mutta paljon on vielä tehtävissä. Vaikka keskustelupalsta ja blogit ovat Suomen mittakaavassa laajoja kokonaisuuksia ja kävijämääriltään suosittuja, on palvelu vasta alussa yhteisöllisyyden suhteen. Suurin haaste kohdistuu toimittajiin, heidän työtapoihinsa ja asenteisiinsa. Jos toimittajat eivät ymmärrä omaa rooliaan muuttuvassa mediaympäristössä, eivät lukijatkaan ymmärrä mihin toimittajia tarvitaan.
Toimenpidesuosituksena ehdotetaan toimittajien aktiivisempaa osallistumista omien juttujen aiheuttamiin keskusteluketjuihin sekä henkilökohtaisten blogien perustamista kaikille toimittajille. Muutos tulee tapahtumaan hitaasti, 10-15 vuoden aikana. Suuremman avoimuuden ja läpinäkyvyyden vaatimus ei tule katoamaan kuitenkaan mihinkään.
Työn keskeisempänä tuloksena on huomio siitä, että Helsingin Sanomissa on otettu varovaisia ensiaskeleita yhteisöllisyyden ja sosiaalisen median suuntaan, mutta paljon on vielä tehtävissä. Vaikka keskustelupalsta ja blogit ovat Suomen mittakaavassa laajoja kokonaisuuksia ja kävijämääriltään suosittuja, on palvelu vasta alussa yhteisöllisyyden suhteen. Suurin haaste kohdistuu toimittajiin, heidän työtapoihinsa ja asenteisiinsa. Jos toimittajat eivät ymmärrä omaa rooliaan muuttuvassa mediaympäristössä, eivät lukijatkaan ymmärrä mihin toimittajia tarvitaan.
Toimenpidesuosituksena ehdotetaan toimittajien aktiivisempaa osallistumista omien juttujen aiheuttamiin keskusteluketjuihin sekä henkilökohtaisten blogien perustamista kaikille toimittajille. Muutos tulee tapahtumaan hitaasti, 10-15 vuoden aikana. Suuremman avoimuuden ja läpinäkyvyyden vaatimus ei tule katoamaan kuitenkaan mihinkään.