Tutkimusretkellä itseen ja toisiin - kokemuksia ja tulkintoja Insights Discovery -menetelmän vaikutuksista työyhteisön vuorovaikutussuhteisiin ja työilmapiiriin
LINTERVO, MILLA (2007)
LINTERVO, MILLA
2007
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-10-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17313
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17313
Tiivistelmä
Tämä tutkimus on tapaustutkimus Insights Discovery –menetelmän käyttöön liittyvistä kokemuksista yhdessä työorganisaatiossa. Tutkimuksen kohteena oli laivanvarustamoyhtiö Eckerö Line Oy:n työntekijöitä sekä Suomessa että Virossa. Heistä muodostui tutkimukseen kolme osaryhmää. Interventiomenetelmä sisälsi Jungin persoonallisuustyyppeihin pohjautuvan itsearvioinnin, jonka perusteella henkilöt saivat palauteprofiilin omasta persoonallisesta tyylistään, vahvuuksistaan ja kehittymiskohteistaan. Lisäksi työntekijät olivat osallistuneet oman tiiminsä tai työyhteisönsä jäsenten kesken yhteen tai kahteen työpajaan, joissa tutustuttiin menetelmän teoriaan ja tavoitteisiin sekä pyrittiin edistämään ryhmän jäsenten keskinäistä tuntemista ja vuorovaikutussuhteita.
Tutkimuksen päätavoitteena oli tutkia, millaisia kokemuksia tutkittujen työyhteisöjen jäsenillä on Insights Discovery –menetelmän käytöstä ja vaikutuksista. Tarkentavina tutkimuskysymyksinä ha-luttiin saada selville, miten työntekijät kokevat menetelmän vaikutukset a) tiimin sisäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja –käytäntöihin sekä työilmapiiriin ja b) omiin valmiuksiinsa kohdata ja ymmärtää työyhteisön sosiaalisten vuorovaikutustilanteiden dynamiikkaa. Lisäksi tutkimuksessa pohdittiin, miten työntekijät kokevat menetelmän sisältämän persoonallisuusnäkemyksen suhteessa yhteiskunnan ja organisaatioon (koettuihin) arvostuksiin ja ihmiskäsitykseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja analyysimetodina käytettiin sisällönanalyysia.
Tutkimuksessa osoittautui, että henkilöiden kokemukset poikkesivat toisistaan ryhmäkohtaisesti. Kaikkein eniten menetelmään liittyviä hyötyjä ja muita kokemuksia raportoi tiimi, jolla oli kokemusta menetelmästä pidemmältä ajanjaksolta ja useammista työpajoista kuin muilla tutkimukseen osallistuneilla ryhmillä. Toisella tiimillä menetelmän hyödyntäminen oli jäänyt keskeneräiseksi ja kolmas ryhmä näki menetelmällä olevan potentiaalisia vaikutuksia ainoastaan henkilökohtaisten vuorovaikutustaitojen, ei niinkään ryhmän sisäisten vuorovaikutussuhteiden kehittämisen kannalta.
Aineistosta nousi esiin myös joitain haastatelluista suurimmalle osalle yhteisiä kokemuksia, jotka eivät olleet ryhmäsidonnaisia. Merkittävin yhteinen kokemus oli oman palauteprofiilin kokeminen itseä kuvaavaksi ja toisaalta melko ennustettavissa olevaksi ja ei-yllättäväksi. Itsensä tunnistaminen omasta palauteprofiilista herätti haastatelluissa positiivisia ahaa-elämyksiä ja huvittuneisuutta. In-terventiota pidettiin myös kokonaisuudessaan pääsääntöisesti mielenkiintoisena ja hauskana.
Interventiomenetelmän mukainen ihmis- ja persoonallisuuskäsitys oli ilmeisen sopusoinnussa henkilöiden omien, persoonallisuutta koskevien arkiteorioiden kanssa. Vaikka yhteiskunnan ja organi-saation kulttuurien tunnistettiin osittain suosivan tiettyjä ihmistyyppejä enemmän kuin toisia, suosimisen ei tulkittu olevan diskriminoivaa eikä erilaisia arvostuksia pidetty esteenä menetelmän periaatteiden juurruttamiselle organisaation arkisiin käytäntöihin.
Avainsanat: C. G. Jung, Insights Discovery, tapaustutkimus, työyhteisön kehittäminen, vuorovaikutus, työilmapiiri, organisaatiokulttuuri
Tutkimuksen päätavoitteena oli tutkia, millaisia kokemuksia tutkittujen työyhteisöjen jäsenillä on Insights Discovery –menetelmän käytöstä ja vaikutuksista. Tarkentavina tutkimuskysymyksinä ha-luttiin saada selville, miten työntekijät kokevat menetelmän vaikutukset a) tiimin sisäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja –käytäntöihin sekä työilmapiiriin ja b) omiin valmiuksiinsa kohdata ja ymmärtää työyhteisön sosiaalisten vuorovaikutustilanteiden dynamiikkaa. Lisäksi tutkimuksessa pohdittiin, miten työntekijät kokevat menetelmän sisältämän persoonallisuusnäkemyksen suhteessa yhteiskunnan ja organisaatioon (koettuihin) arvostuksiin ja ihmiskäsitykseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja analyysimetodina käytettiin sisällönanalyysia.
Tutkimuksessa osoittautui, että henkilöiden kokemukset poikkesivat toisistaan ryhmäkohtaisesti. Kaikkein eniten menetelmään liittyviä hyötyjä ja muita kokemuksia raportoi tiimi, jolla oli kokemusta menetelmästä pidemmältä ajanjaksolta ja useammista työpajoista kuin muilla tutkimukseen osallistuneilla ryhmillä. Toisella tiimillä menetelmän hyödyntäminen oli jäänyt keskeneräiseksi ja kolmas ryhmä näki menetelmällä olevan potentiaalisia vaikutuksia ainoastaan henkilökohtaisten vuorovaikutustaitojen, ei niinkään ryhmän sisäisten vuorovaikutussuhteiden kehittämisen kannalta.
Aineistosta nousi esiin myös joitain haastatelluista suurimmalle osalle yhteisiä kokemuksia, jotka eivät olleet ryhmäsidonnaisia. Merkittävin yhteinen kokemus oli oman palauteprofiilin kokeminen itseä kuvaavaksi ja toisaalta melko ennustettavissa olevaksi ja ei-yllättäväksi. Itsensä tunnistaminen omasta palauteprofiilista herätti haastatelluissa positiivisia ahaa-elämyksiä ja huvittuneisuutta. In-terventiota pidettiin myös kokonaisuudessaan pääsääntöisesti mielenkiintoisena ja hauskana.
Interventiomenetelmän mukainen ihmis- ja persoonallisuuskäsitys oli ilmeisen sopusoinnussa henkilöiden omien, persoonallisuutta koskevien arkiteorioiden kanssa. Vaikka yhteiskunnan ja organi-saation kulttuurien tunnistettiin osittain suosivan tiettyjä ihmistyyppejä enemmän kuin toisia, suosimisen ei tulkittu olevan diskriminoivaa eikä erilaisia arvostuksia pidetty esteenä menetelmän periaatteiden juurruttamiselle organisaation arkisiin käytäntöihin.
Avainsanat: C. G. Jung, Insights Discovery, tapaustutkimus, työyhteisön kehittäminen, vuorovaikutus, työilmapiiri, organisaatiokulttuuri