Kohtaamisesta vuorovaikutukseen. Dialogisena taiteilijana Rakkauden kaupunki -projektissa
KANGAS, MARJA (2007)
KANGAS, MARJA
2007
Teatterin ja draaman tutkimus - Theatre and Drama Research
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16880
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16880
Tiivistelmä
Käsittelen tässä pro gradu -tutkielmassani taiteen vuorovaikutukseen liittyviä haasteita. Tutkielman lähtökohtana on oma taiteellinen työni, Rakkauden kaupunki -projekti, jonka toteutin Turussa vuonna 2006. Projekti oli itselleni ensimmäinen iso työ uuden julkisen taiteen alueella ja se herätti lukuisia kysymyksiä, joihin vastaan tässä tutkielmassani. Tutkielmaani sävyttää kriittinen ja itsereflektiivinen ote.
Rakkauden kaupunki oli projekti, jonka voi sijoittaa useaan eri taiteen kategoriaan. Projektissa oli kaksi vaihetta, haastattelu- ja esitysvaihe. Esittelen nämä vaiheet. Tarkastelen projektin positiota taiteen kentällä. Tehtävä on on haastava, sillä kenttä on laaja. Kuvaan nykytaiteen, esittävän taiteen ja performatiivisen taiteen käsitteitä sekä tarkastelen teatterin ja performanssin eroja. Paikannan projektin uuden julkisen taiteen alueelle, jossa olennaisia lähtökohtia ovat vuorovaikutus, yhteisöllisyys ja paikallisuus.
Keskeinen kysymys tässä tutkielmassa on, mitä vuorovaikutus taiteilijan ja yhteisön välillä on ja mitä se vaatii taiteilijalta. Käsittelen intersubjektiivisuuden oletusta vuorovaikutuksen lähtökohtana. Analysoin haastatteluvaiheen vuorovaikutussuhteita filosofi Martin Buberin dialogifilosofian avulla. Rinnastan Buberin filosofian peruskäsitteet nykytaiteesta kirjoittaneen Mika Hannulan kolmannen tilan käsitteeseen ja pohdin kohtaamisen olemusta. Osoitan, että intersubjektiivisuus ei ole eettisesti kestävä lähtökohta kohtaamiselle.
Esittelen teatterin tutkija Willmar Sauterin mallin teatterillisesta kommunikaatiosta ja selvitän sen avulla, että Rakkauden kaupungin haastatteluvaihetta on vaikea määritellä teatteriksi. Käsittelen haastatteluvaiheen yhtäläisyyksiä Augusto Boalin näkymättömään teatteriin. Esittelen ehdotuksia katsojan position haastamisesta.
Kuvaan taiteilija ja teoreetikko Suzanne Lacyn esittelemiä uuden julkisen taiteen alueella toimivan taiteilijan rooleja. Vertailen omia roolejani Rakkauden kaupungissa näihin rooleihin. Pohdin roolien vaikutusta ammatti-identiteettiini.
Esittelen kaksi ehdotusta taiteen paradigmaksi: Nicolas Bourriaudin suhteisiin perustuvan estetiikan ja Grant H. Kesterin dialogisen estetiikan. Tarkastelen Bourriaudin relationaalista estetiikkaa ja sen lähtökohtana olevaa intersubjektiivisuutta kriittisesti. Osoitan esimerkkien avulla, kuinka sosiaaliset suhteet näyttämöllistyivät esitysvaiheessa. Esittelen dialogisen taiteen lähtökohtia ja yhtymäkohtia Rakkauden kaupungin haastatteluvaiheeseen. Päättelen, että haastatteluvaihe oli dialogista taidetta. Lopuksi pohdin dialogisen taiteilijan haasteita: motiivien selkeää artikuloimista sekä etiikan ja estetiikan välistä jännitettä. Työni läpi kulkee pohdinta taiteen ja taiteilijan paradigman muutoksesta.
Tutkielma kuuluu teatterin ja draaman tutkimuksen alaan.
Asiasanat: vuorovaikutus, taide, taiteilija, yhteisötaide, nykytaide, esitystaide, teatteri, performanssi, dialogi, kohtaaminen, taiteilijan roolit, estetiikka, Turku
Rakkauden kaupunki oli projekti, jonka voi sijoittaa useaan eri taiteen kategoriaan. Projektissa oli kaksi vaihetta, haastattelu- ja esitysvaihe. Esittelen nämä vaiheet. Tarkastelen projektin positiota taiteen kentällä. Tehtävä on on haastava, sillä kenttä on laaja. Kuvaan nykytaiteen, esittävän taiteen ja performatiivisen taiteen käsitteitä sekä tarkastelen teatterin ja performanssin eroja. Paikannan projektin uuden julkisen taiteen alueelle, jossa olennaisia lähtökohtia ovat vuorovaikutus, yhteisöllisyys ja paikallisuus.
Keskeinen kysymys tässä tutkielmassa on, mitä vuorovaikutus taiteilijan ja yhteisön välillä on ja mitä se vaatii taiteilijalta. Käsittelen intersubjektiivisuuden oletusta vuorovaikutuksen lähtökohtana. Analysoin haastatteluvaiheen vuorovaikutussuhteita filosofi Martin Buberin dialogifilosofian avulla. Rinnastan Buberin filosofian peruskäsitteet nykytaiteesta kirjoittaneen Mika Hannulan kolmannen tilan käsitteeseen ja pohdin kohtaamisen olemusta. Osoitan, että intersubjektiivisuus ei ole eettisesti kestävä lähtökohta kohtaamiselle.
Esittelen teatterin tutkija Willmar Sauterin mallin teatterillisesta kommunikaatiosta ja selvitän sen avulla, että Rakkauden kaupungin haastatteluvaihetta on vaikea määritellä teatteriksi. Käsittelen haastatteluvaiheen yhtäläisyyksiä Augusto Boalin näkymättömään teatteriin. Esittelen ehdotuksia katsojan position haastamisesta.
Kuvaan taiteilija ja teoreetikko Suzanne Lacyn esittelemiä uuden julkisen taiteen alueella toimivan taiteilijan rooleja. Vertailen omia roolejani Rakkauden kaupungissa näihin rooleihin. Pohdin roolien vaikutusta ammatti-identiteettiini.
Esittelen kaksi ehdotusta taiteen paradigmaksi: Nicolas Bourriaudin suhteisiin perustuvan estetiikan ja Grant H. Kesterin dialogisen estetiikan. Tarkastelen Bourriaudin relationaalista estetiikkaa ja sen lähtökohtana olevaa intersubjektiivisuutta kriittisesti. Osoitan esimerkkien avulla, kuinka sosiaaliset suhteet näyttämöllistyivät esitysvaiheessa. Esittelen dialogisen taiteen lähtökohtia ja yhtymäkohtia Rakkauden kaupungin haastatteluvaiheeseen. Päättelen, että haastatteluvaihe oli dialogista taidetta. Lopuksi pohdin dialogisen taiteilijan haasteita: motiivien selkeää artikuloimista sekä etiikan ja estetiikan välistä jännitettä. Työni läpi kulkee pohdinta taiteen ja taiteilijan paradigman muutoksesta.
Tutkielma kuuluu teatterin ja draaman tutkimuksen alaan.
Asiasanat: vuorovaikutus, taide, taiteilija, yhteisötaide, nykytaide, esitystaide, teatteri, performanssi, dialogi, kohtaaminen, taiteilijan roolit, estetiikka, Turku