Isän masennusoireilun yhteys vauvan vetäytyvyyteen sekä tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmiin leikki-iässä
HILTUNEN, EMMA (2012)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HILTUNEN, EMMA
2012
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2012-08-28Tiivistelmä
Aiempien tutkimusten mukaan äidin masennusoireilla on havaittu olevan yhteys lapsen psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin. Depressiota esiintyy kuitenkin myös isillä. Isän depression vaikutuksesta lapsen psyykkiseen hyvinvointiin on tehty jo joitakin tutkimuksia, mutta lisää tutkimuksia eri ikäisistä lapsista tarvitaan tarkentamaan tuloksia ja varmentamaan niiden yleistettävyys. Tämä tutkimus pyrkii tuomaan lisätietoa juuri tästä aiheesta.Tämän Isän masennusoireilun yhteys vauvan vetäytyvyyteen sekä tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmiin leikki-iässä -tutkimuksen erityisinä tavoitteina oli selvittää, lisääkö isän masennusoireilu vetäytyvyyttä vauvaiässä tai psyykkisiä ongelmia leikki-iässä. Lisäksi tavoitteenamme oli selvittää isän masennusoireilun välittömiä vaikutuksia lapsen psyykkiseen kehitykseen sekä niiden pysyvyyttä. Tämä prospektiivinen tutkimus on seurantavaihe vuonna 2004 tehdylle tutkimukselle. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tutkimukseen osallistui 363 perhettä. Tuolloin lasten vetäytyvyyttä arvioitiin ADBB-menetelmällä lääkärin suorittamien neuvolatarkastusten yhteydessä. ADBB- pisteiltään poikkeavia eli vetäytyviä lapsia oli 10 (3 %). Tutkimuksen toinen vaihe suoritettiin postikyselynä. Postikysely sisälsi tutkimuksen sisältöä koskevan esitteen, lapsen perustietolomakkeen ja molemmille vanhemmille suostumus-, EPDS- sekä lapsen psyykkistä vointia arvioivat CBCL- lomakkeet. Lapsen tunne-elämän ja käyttäytymisen oireiden arviointi tapahtui vanhempien täyttämien CBCL-lomakkeiden perusteella. Vastauksia CBCL-lomakkeisiin saatiin 97 perheeltä. Tutkimustuloksena oli, että isän samanaikaisilla masennusoireilla leikki-iässä näytti olevan yhteys lapsen käyttäytymisen ja tunne-elämän oireisiin isien täyttämien CBCL-lomakkeiden perusteella arvioituna. CBCL-katkaisupisteen alapuolella olevien lasten isien samanaikaisten EPDS-pisteiden mediaani oli alhaisempi kuin vastaavat luvut CBCL-katkaisupisteen ylittäneiden ryhmässä. Ero ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä (p = 0,13).Havaittiin, että masennusoireilevat isät jäivät useammin pois tutkimuksesta verrattuna oireilemattomiin isiin. Tutkimuksesta poispudonneista isistä oli 6 % masentuneita (p = 0,06). Näin ollen masennusoireiset isät jäivät lähes tilastollisesti merkitsevästi pois tutkimuksen seurantavaiheesta verrattuna ei-masennusoireisiin isiin.
Ennakko-odotusten vastaisesti tutkimuksessa ei todettu isien samanaikaisilla masennusoireilla olevan tilastollista yhteyttä 4–18 kk:n ikäisten käyttäytymisen häiriöihin ADBB-menetelmällä arvioituna. Myöskään ensimmäisen tutkimusvaiheen isän korkeiden EPDS-pisteiden tilastollista yhteyttä (p = 0,56) lapsen myöhempään psyykkiseen oireiluun leikki-iässä CBCL-pisteillä mitaten ei todettu.
Varmistaaksemme lasten terveellisen ja tasapainoisen kasvuympäristön isien masennuksen vaikutuksen tutkiminen on vastaisuudessakin tärkeää, koska useat muut jo aiemmin tehdyt tutkimukset osoittavat ja myös nyt tehty tutkimus antaa viitteitä isän masennuksen vaikutuksesta lapsen mielenterveyteen.
Ennakko-odotusten vastaisesti tutkimuksessa ei todettu isien samanaikaisilla masennusoireilla olevan tilastollista yhteyttä 4–18 kk:n ikäisten käyttäytymisen häiriöihin ADBB-menetelmällä arvioituna. Myöskään ensimmäisen tutkimusvaiheen isän korkeiden EPDS-pisteiden tilastollista yhteyttä (p = 0,56) lapsen myöhempään psyykkiseen oireiluun leikki-iässä CBCL-pisteillä mitaten ei todettu.
Varmistaaksemme lasten terveellisen ja tasapainoisen kasvuympäristön isien masennuksen vaikutuksen tutkiminen on vastaisuudessakin tärkeää, koska useat muut jo aiemmin tehdyt tutkimukset osoittavat ja myös nyt tehty tutkimus antaa viitteitä isän masennuksen vaikutuksesta lapsen mielenterveyteen.