Ulkosuomalaisvarusmiesten kansallisen identiteetin rakentuminen
KENOLA-KRUSBERG, JAANA (2012)
KENOLA-KRUSBERG, JAANA
2012
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-03-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22284
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22284
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus oli kuvata ketä ja millaisia suomalaisia ulkosuomalaiset varusmiehet ovat. Lisäksi tarkoitus oli kuvata varusmiespalveluksen ja kansallisen identiteetin merkittävyyttä ja yhteyksiä.Tutkimuksen aineistona oli viidessä eniten ulkosuomalaisia vastaanottaneissa varuskunnissa palvelleille varusmiehille tehty kysely (n=73) sekä tästä joukosta valitun 9 varusmiehen haastattelut. Tutkimusaineistossa oli mukana 72 prosenttia tutkimusajankohdan ulkosuomalaisvarusmiehistä. Tutkimusaineistot olivat erilaisia, mutta ne täydensivät toisiaan ja pyrkivät vastaamaan tutkimuskysymyksiin eri näkökulmista. Ulkosuomalaiset varusmiehet olivat useimmiten ulkomailla syntyneitä ja pysyvästi Euroopassa, useimmiten Ruotsissa, asuvia toisen polven siirtolaisia, joiden molemmat vanhemmat olivat suomalaisia. Runsas kolmannes oli kaksoiskansalaisia, jolloin varusmiespalveluksen suorittamiseen liittyi vapaaehtoisuuden piirteitä. Suhteet Suomeen olivat melko tiiviit ja suomalaisuutta oli ylläpidetty monin eri tavoin. Suomalaisuutta arvostettiin, mutta sitä kuvattiin yllättävästi melko perinteisillä tavoilla ja asioilla. Kiinnittyminen suomalaiseen yhteiskuntaa laajemmin oli melko löyhä. Tutkimusaineisto vahvistaa näkemystä siitä, että siirtolaisten identiteetti on monimutkainen yhdistelmä kahdesta tai useammasta identiteetistä. Tutkimusaineiston perusteella voi sanoa, että traditionaalinen ajattelu armeijan suorittamisesta oli vahva malli, jonka ulkosuomalaisnuori oli omaksunut perheessään ja suvussaan. Syyt varusmiespalveluksen suorittamiselle osoittautuivat moninaisiksi ja vaihtelivat riippuen siitä, miten vahvasti suomalaisena vastaaja piti itseään. Tärkeimpinä syinä pidettiin kansalaisvelvollisuuden suorittamista ja varusmiespalveluksesta saatavaa hyötyä. Hyötynäkökohdat olivat useimmiten henkilökohtaiseen elämään liittyviä kuten kielitaidon parantaminen, elämänkokemuksen hankkiminen tai Suomeen ja sukulaisiin tutustuminen. Varusmiespalveluksen koettiin tarjoavan mahdollisuuksia luoda omakohtainen, aikuisen suhde suomalaisuuteen ja suomalaiseen identiteettiin. Varusmiespalvelus antoi lisäksi mahdollisuuden lunastaa suomalaisuus. Tutkimuksessa selvisi myös, että armeija-aika oli ollut hämmentävä ja ristiriitaisia tunteita herättävä, sillä käsitys omasta itsestä ja yhteenkuulumisesta oli muuttunut ja armeija-aika oli aiheuttanut identiteettikriisin. Varusmiespalveluksen aikana suomalaisuutta oli joutunut pohtimaan uudesta näkökulmasta ja sitä oli joutunut puolustelemaankin. Asiasanat: ulkosuomalaiset, varusmiespalvelus, asevelvollisuus, kansallinen identiteetti, suomalaisuus