Viihdettä verkosta - case-tutkimus palomiesten ja kurssisihteerien Internetin viihdepalvelujen käytöstä
HAASIO, ARI (2007)
HAASIO, ARI
2007
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-02-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16551
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16551
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään mitkä tekijät motivoivat tai estävät Internetin viihdepalvelujen käyttöä. Näkökulma on kvalitatiivinen: Tutkimus pyrkii löytämään viihdepalvelujen käytön syitä ja esteitä. Tutkimuksen keskeinen kysymys on on ”miksi”, ei ”mitä”? Yksityiskohtaisemmin tarkasteltuna tutkimuksessa haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1) Mitkä tekijät motivoivat yksilöä hyödyntämään Internetiä ja millä tavoin Internetiä käytetään?, 2) Mitkä tekijät selittävät tiettyjen verkkopalvelujen ei-käyttöä? 3) Minkätyyppisissä vapaa-aikaan liittyvissä, viihteellisissä käyttötarkoituksissa hyödynnetään Internetiä? 4) Mitkä tekijät motivoivat tai estävän Internetin viihdepalvelujen käyttöä? 5) Millä tavoin Internetin viihdepalveluja hyödynnetään? 6) Mistä syystä Internetin viihdepalveluja ei käytetä?
Tutkimus perustuu vuonna 2003 tehtyihin 18 palomiehen ja kurssihteerin teemahaastetteluihin, joissa on selvitettiin Internetin viihdepalvelujen käyttöä ja ei-käyttöä.Tutkimuksessa hyödynnettiin aineistolähtöistä teoriaa. Empiiristen tulosten pohjalta kehitettiin malli Internetin viihdepalvelujen käyttöön vaikuttavista tekijöistä. Keskeisiä viihdepalvelujen käyttöä ja käytön esteitä selittäviä tekijöitä ovat elämäntilanne, asioiden merkityksellistäminen, tietotekniset taidot, resurssit, internet-minuus, aiemmat käyttökokemukset sekä asenteet viihdepalveluja kohtaan.
Viihdepalvelujen käyttöä motivoivat erityisesti uteliaisuus ja kokeilunhalu, ihmissuhteiden solmimisen ja ylläpitämisen tarve, itsensä viihdyttämisen tarve, ajankulun tarve, tiedontarpeet sekä eräiden palvelujen (chat, aikuisviihde, deittipalvelut) osalta myös seksuaaliset tarpeet.
Viihdepalvelujen ei-käyttöä selittävät myös ko. palveluja kohtaan tunnetut ennakkoluulot ja pelot, palvelujen sisällyksettömyys, mielenkiinnon puute sekä aikapula. Viihdepalvelujen tarjoamat sisällöt voidaan myös mieltää senhetkisessä elämäntuilanteessa epäajankohtaisiksi, minkä vuoksi niitä ei hyödynnetä.
Asiasanat
Internet, keskusteluryhmät, pornografia, tiedontarve, tietokonepelit, tietoverkot, verkkojuttelu, viihde
Tutkimus perustuu vuonna 2003 tehtyihin 18 palomiehen ja kurssihteerin teemahaastetteluihin, joissa on selvitettiin Internetin viihdepalvelujen käyttöä ja ei-käyttöä.Tutkimuksessa hyödynnettiin aineistolähtöistä teoriaa. Empiiristen tulosten pohjalta kehitettiin malli Internetin viihdepalvelujen käyttöön vaikuttavista tekijöistä. Keskeisiä viihdepalvelujen käyttöä ja käytön esteitä selittäviä tekijöitä ovat elämäntilanne, asioiden merkityksellistäminen, tietotekniset taidot, resurssit, internet-minuus, aiemmat käyttökokemukset sekä asenteet viihdepalveluja kohtaan.
Viihdepalvelujen käyttöä motivoivat erityisesti uteliaisuus ja kokeilunhalu, ihmissuhteiden solmimisen ja ylläpitämisen tarve, itsensä viihdyttämisen tarve, ajankulun tarve, tiedontarpeet sekä eräiden palvelujen (chat, aikuisviihde, deittipalvelut) osalta myös seksuaaliset tarpeet.
Viihdepalvelujen ei-käyttöä selittävät myös ko. palveluja kohtaan tunnetut ennakkoluulot ja pelot, palvelujen sisällyksettömyys, mielenkiinnon puute sekä aikapula. Viihdepalvelujen tarjoamat sisällöt voidaan myös mieltää senhetkisessä elämäntuilanteessa epäajankohtaisiksi, minkä vuoksi niitä ei hyödynnetä.
Asiasanat
Internet, keskusteluryhmät, pornografia, tiedontarve, tietokonepelit, tietoverkot, verkkojuttelu, viihde