MERKITYKSET TEKSTISSÄ JA KONTEKSTISSA. Selkotekstien ja niiden lähtötekstien merkitysprosesseista.
KULKKI-NIEMINEN, AULI (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KULKKI-NIEMINEN, AULI
2001
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2001-12-12Tiivistelmä
Olen tarkastellut systeemis-funktionaalisen menetelmän keinoin selko-kielisten tekstien ja niiden lähtötekstien merkitysprosesseja. Aineistoni selkotekstit ovat ilmestyneet Selkouutiset-lehdessä, ja niiden lähtötekstit on julkaistu Suomen Tietotoimiston kautta. Lähtötekstit on mukautettu selkotekstiksi, joka on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavampaa ja ymmärrettävämpää ja joka kielimuotona on suunnattu erityisryhmille (kuten eri vammaisryhmille, kuuroille, vanhuksille ja maahanmuuttajille). Systeemis-funktionaalisen menetelmän keinoin on mahdollista tutkia mukauttamisprosessia ja niitä tekstisemanttisia muutoksia, joita selkokirjoittaja on tehnyt. Tekstin siirtäminen uuskontekstiin tuottaa eroja sekä tekstin että kontekstin tasolla. Selkoteksti poikkeaa lähtötekstistään myös rekisteri- ja tekstilajipiirteiltään.
Selkotekstien ja lähtötekstien erot ovat semanttisesti motivoituja, koska teksti on ensisijaisesti merkityskokonaisuus. Tekstien erot näkyvät kaikkien kolmen merkityksen metafunktion merkityspiirteissä. Selkokirjoittajan lähtökohtana ovat interpersonaaliset seikat: tavoitteena on tuottaa lukijan paremmin huomioivaa tekstiä. Selko-tekstiin kirjoittuu näin erilainen lukija kuin lähtötekstiin. Tekstien tavat nimetä käsitteitä, pitää yllä kirjoittajan ja lukijan vuorovaikutus-suhdetta ja järjestää teksti koherentiksi kokonaisuudeksi poikkeavat toisistaan. Käsitteiden nimeämisessä selkokirjoittaja pyrkii havain-nollisuuteen ja selviin viittaussuhteisiin. Pitkät nominaalistetut rakenteet muutetaan lauseiksi tai korvataan konkreettisemmilla ilmauksilla. Tekstien käsiterakennelmat ovat huomattavasti niukemmat kuin lähtötekstin.
Tekstin mukauttaminen voidaan tehdä lähtötekstiä tarkasti mukaillen, jolloin tekstintekemisen prosessi muistuttaa kääntämistä tai referaatin kirjoittamista. Usein lähtötekstistä valitaan vain tietty näkökulma, jonka varaan selkoteksti kirjoitetaan. Mukauttaminen edellyttää aiheen rajauksen ja näkökulman valitsemisen lisäksi lauserakenteiden muuttamista selkeämmiksi. Selkotekstit suosivat etenkin esitteleviä ja määritteleviä lauseita sekä prototyyppisiä aktiivisia toimintalauseita. Tekstien erot näkyvät myös aloitustavoissa: selkoteksti aloitetaan usein esittelevillä rakenteilla.
Asiasanat: tekstintutkimus, systeemis-funktionaalinen kielioppi, tekstilajit, selkokieli
Selkotekstien ja lähtötekstien erot ovat semanttisesti motivoituja, koska teksti on ensisijaisesti merkityskokonaisuus. Tekstien erot näkyvät kaikkien kolmen merkityksen metafunktion merkityspiirteissä. Selkokirjoittajan lähtökohtana ovat interpersonaaliset seikat: tavoitteena on tuottaa lukijan paremmin huomioivaa tekstiä. Selko-tekstiin kirjoittuu näin erilainen lukija kuin lähtötekstiin. Tekstien tavat nimetä käsitteitä, pitää yllä kirjoittajan ja lukijan vuorovaikutus-suhdetta ja järjestää teksti koherentiksi kokonaisuudeksi poikkeavat toisistaan. Käsitteiden nimeämisessä selkokirjoittaja pyrkii havain-nollisuuteen ja selviin viittaussuhteisiin. Pitkät nominaalistetut rakenteet muutetaan lauseiksi tai korvataan konkreettisemmilla ilmauksilla. Tekstien käsiterakennelmat ovat huomattavasti niukemmat kuin lähtötekstin.
Tekstin mukauttaminen voidaan tehdä lähtötekstiä tarkasti mukaillen, jolloin tekstintekemisen prosessi muistuttaa kääntämistä tai referaatin kirjoittamista. Usein lähtötekstistä valitaan vain tietty näkökulma, jonka varaan selkoteksti kirjoitetaan. Mukauttaminen edellyttää aiheen rajauksen ja näkökulman valitsemisen lisäksi lauserakenteiden muuttamista selkeämmiksi. Selkotekstit suosivat etenkin esitteleviä ja määritteleviä lauseita sekä prototyyppisiä aktiivisia toimintalauseita. Tekstien erot näkyvät myös aloitustavoissa: selkoteksti aloitetaan usein esittelevillä rakenteilla.
Asiasanat: tekstintutkimus, systeemis-funktionaalinen kielioppi, tekstilajit, selkokieli