Pienen kunnan sosiaalityöntekijä valtasuhteiden verkostossa - omakohtaisen kokemuksen analyysi
LEHTINEN, TUULA (2001)
LEHTINEN, TUULA
2001
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2001-01-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-9240
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-9240
Tiivistelmä
Tutkimuksen lähtökohtana on tutkijan oma kokemus pienen kunnan sosiaalityöntekijänä 1980-luvulla. Kokemus tuodaan esille muistojen kautta. Kyseessä on autobiografinen tutkimus, jossa sekä muistelija että muistojen analysoija ovat sama henkilö. Tällä menetelmällä on pyritty saavuttamaan oleellista tietoa yhden ihmisen kokemuksesta, tietoa, joka sisältää myös tunneulottuvuuden. Tutkimuksen lähtökohta ja motivoiva tekijä onkin ollut ahdistuksen tunne, joka tuli tutkijalle tutuksi pienen kunnan sosiaalityöntekijän työtä tehdessään. Tälle tunteelle lähdetään etsimään selitystä.
Aineistona tutkimuksessa ovat tutkijan omat muistot kokemuksestaan, niistä kerrotaan mieleen nousseina tilanteina ja tapahtumina. Muistoja analysoidaan siitä näkökulmasta, joka tutkijalla ja kokijalla oli tapahtumiin kymmenen vuotta kokemushetkeä myöhemmin. Muina aineistoina on käytetty nuoren sosiaalityöntekijän kertomusta omista kokemuksistaan samaisessa kunnassa sekä kyseisen kunnan sosiaalilautakunnan pöytäkirjoja 1980-luvulta.
Tutkimus perustuu holistiseen ihmiskäsitykseen, jossa elämään vaikuttavat fyysinen, psyykkinen ja situationaalinen ulottuvuus. Selitystä ahdistukselle lähdetään etsimään tilanteesta, jossa sosiaalityöntekijä tekee työtään pienessä kunnassa. Sosiaalityöntekijä on lähellä kunnallishallintoa, se vaikuttaa työhön voimallisesti ja päivittäin. Kunnallinen sosiaalihuolto on osa kunnallista demokratiaa ja sitä kautta sosiaalityöhön tulevat mukaan myös poliitikot ja paikalliskulttuurin edustajat eli kuntalaiset. Tätä kautta löytyi tutkimuksen teoreettinen viitekehys, valtasuhteiden verkosto. Sosiaalityöntekijä on osa kunnallishallinnon valtasuhteiden verkostoa ja sen valta sosiaalityöntekijään nähden on usein ristiriitaista. Sosiaalityöntekijään nähden valtaa käyttävät myös muut vaikuttajat kuten yhteistyökumppanit sekä erilaiset sosiaalityöhön liittyvät mielipidevaikuttajat. Verkoston valtaa, voimaa ja ulottuvuuksia kuvataan tutkimuksessa.
Valtasuhteiden verkoston vaikutus sosiaalityöntekijään on kokonaisvaltaista. Valta vaikuttaa fyysisen olemisen kautta, koska sosiaalityöntekijä on työsuhteessa kunnallishallintoon ja siten hänen elämänsä perusteet riippuvat siitä. Vallankäyttö ja erityisesti sen ristiriitaisuus vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin ja tilanne, situaatio ympäröi sosiaalityöntekijän sekä työssä että vapaa-aikana. Tämä kokonaistilanne vaikuttaa sosiaalityöntekijän subjektiiviseen maailmankuvaan. Sopeutuminen ja omien toimintamahdollisuuksien rajojen ymmärtäminen helpottavat ahdistusta, mutta se vaatii monia kompromisseja erilaisten vaikuttajien vallan suhteen.
Vastuu viimesijaisen sosiaalihuollon käytännön toteuttamisesta on pienissä kunnissa jätetty yhden tai muutaman sosiaalityön ammattilaisen varaan. Korkeatasoisen sosiaalihuollon turvaamiseksi myös pienillä paikkakunnilla tarvitaan yhteiskunnallisia toimenpiteitä. Sosiaalityöntekijät tarvitsevat oman verkoston, jolla on valtaa ja joka kantaa vastuuta yhdessä heidän kanssaan.
Aineistona tutkimuksessa ovat tutkijan omat muistot kokemuksestaan, niistä kerrotaan mieleen nousseina tilanteina ja tapahtumina. Muistoja analysoidaan siitä näkökulmasta, joka tutkijalla ja kokijalla oli tapahtumiin kymmenen vuotta kokemushetkeä myöhemmin. Muina aineistoina on käytetty nuoren sosiaalityöntekijän kertomusta omista kokemuksistaan samaisessa kunnassa sekä kyseisen kunnan sosiaalilautakunnan pöytäkirjoja 1980-luvulta.
Tutkimus perustuu holistiseen ihmiskäsitykseen, jossa elämään vaikuttavat fyysinen, psyykkinen ja situationaalinen ulottuvuus. Selitystä ahdistukselle lähdetään etsimään tilanteesta, jossa sosiaalityöntekijä tekee työtään pienessä kunnassa. Sosiaalityöntekijä on lähellä kunnallishallintoa, se vaikuttaa työhön voimallisesti ja päivittäin. Kunnallinen sosiaalihuolto on osa kunnallista demokratiaa ja sitä kautta sosiaalityöhön tulevat mukaan myös poliitikot ja paikalliskulttuurin edustajat eli kuntalaiset. Tätä kautta löytyi tutkimuksen teoreettinen viitekehys, valtasuhteiden verkosto. Sosiaalityöntekijä on osa kunnallishallinnon valtasuhteiden verkostoa ja sen valta sosiaalityöntekijään nähden on usein ristiriitaista. Sosiaalityöntekijään nähden valtaa käyttävät myös muut vaikuttajat kuten yhteistyökumppanit sekä erilaiset sosiaalityöhön liittyvät mielipidevaikuttajat. Verkoston valtaa, voimaa ja ulottuvuuksia kuvataan tutkimuksessa.
Valtasuhteiden verkoston vaikutus sosiaalityöntekijään on kokonaisvaltaista. Valta vaikuttaa fyysisen olemisen kautta, koska sosiaalityöntekijä on työsuhteessa kunnallishallintoon ja siten hänen elämänsä perusteet riippuvat siitä. Vallankäyttö ja erityisesti sen ristiriitaisuus vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin ja tilanne, situaatio ympäröi sosiaalityöntekijän sekä työssä että vapaa-aikana. Tämä kokonaistilanne vaikuttaa sosiaalityöntekijän subjektiiviseen maailmankuvaan. Sopeutuminen ja omien toimintamahdollisuuksien rajojen ymmärtäminen helpottavat ahdistusta, mutta se vaatii monia kompromisseja erilaisten vaikuttajien vallan suhteen.
Vastuu viimesijaisen sosiaalihuollon käytännön toteuttamisesta on pienissä kunnissa jätetty yhden tai muutaman sosiaalityön ammattilaisen varaan. Korkeatasoisen sosiaalihuollon turvaamiseksi myös pienillä paikkakunnilla tarvitaan yhteiskunnallisia toimenpiteitä. Sosiaalityöntekijät tarvitsevat oman verkoston, jolla on valtaa ja joka kantaa vastuuta yhdessä heidän kanssaan.