Julkisesti uskottavat - Kansalaisten kokemuksellinen tieto ja performatiiviset osallistumiskäytännöt
Lehtonen, Pauliina (2013)
Lehtonen, Pauliina
Tampere University Press
2013
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2013-02-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9027-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9027-9
Tiivistelmä
Kansalaisten kokemuksellinen tieto kaipaa julkisuutta ollakseen uskottavaa
Yhtenä keskeisenä ajatuksena asukkaiden osallistamisessa on ollut tarve saada suunnittelun ja päätöksenteon käyttöön asukkaiden tietoa lähiympäristöstään. Tämä tutkimus tarkastelee asukkaiden kokemuksellisen tiedon ja asiantuntijatiedon kohtaamista kansalaisosallistumisen käytännöissä kolmen tamperelaisen kaupunkisuunnitteluun liittyvän tapauksen pohjalta. Tutkimus selvittää, millaisia vaikuttamisen tapoja kansalaisosallistumisessa muodostuu ja miten kokemuksellista tietoa osallistumisessa viestitään.
Tesoman kaupunginosassa toimineen asukasraadin tapaus havainnollistaa asukkaiden kokemuksellisen tiedon ja usein neutraaliksi ja rationaaliseksi määritellyn asiantuntijatiedon välisiä suhteita. Tapaus osoittaa, että asukkaiden täytyy osallistuessaan kiinnittää huomiota näkemystensä esittämisen tapoihin, jotta asukaslähtöinen tieto olisi uskottavaa hallinnossa. Esimerkiksi kartat ja valokuvat voivat auttaa täsmentämään asukkaiden näkemyksiä alueesta kaupungin suunnittelijoille. Mansetorin verkkoportaalissa asukkaat tuottivat verkkosivustolle sisältöjä ajankohtaisista, paikallisista aiheista. Tutkimus ehdottaa, että asukkaiden omaehtoisesti verkkoon tuottamat tarinat voivat olla kaupunkisuunnittelua palveleva asukkaiden kokemuksellisen tiedon esittämisen väline. Annikinkadun tapaus kuvaa purku-uhan alla olleesta tamperelaisesta puutalokorttelista käytyä suojelukiistaa, jossa korttelin asukkaiden osallistuminen muotoutui prosessin aikana kaavoitukseen vaikuttamista laajemmaksi kaupunkikulttuuriseksi toiminnaksi. Tutkimus näyttää, miten asukkaat toivat esiin kokemuksellista tietoaan järjestämällä korttelitapahtumia ja hyödyntämällä mediajulkisuutta hallinnon tarjoamien osallistumisen kanavien rinnalla. Asukkaiden näkökulmasta osallistumisessa on keskeistä saada näkemyksiä esiin julkisuudessa. Olennaiseksi tulee tällöin se, miten toimimalla saavutetaan julkisesti uskottava asema.
Erilaisten tiedon muotojen yhteensovittaminen osoittautui tutkimuksen tapauksissa haasteelliseksi, sillä hallinto ja asukkaat lähestyivät asioita eri näkökulmista. Hallinnon toimintaa kaupunkisuunnittelussa ohjaa usein esimerkiksi tapa hahmottaa kaupunkia tarkkarajaisina alueina, mikä ei välttämättä osu yksiin asukkaiden arkielämässä rakentuvien alueiden käytön tapojen kanssa. Jos asukkaiden osallistamisen tavoitteena on saada monipuolista tietoa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi, täytyy kiinnittää huomiota siihen, miten tietoa kerätään, tulkitaan ja arvotetaan. Asukkaiden näkemykset pohjautuvat kokemusten kautta kertyneeseen tietoon omasta asuinalueesta, jolloin suunnittelussa ja päätöksenteossa tarvitaan välineitä tällaisen tiedon käsittelyyn.
Tutkimuksessa muotoutuu kuva asukkaista, jotka toimivat aktiivisesti suhteessa julkisuuteen ja hyödyntävät osallistumisessaan erilaisia käytäntöjä ja taktiikoita. Osallistuminen hahmottui kansalaisten tietoisena strategisena toimintana, jossa pyritään saamaan julkista uskottavuutta kokemukselliselle tiedolle. Toisaalta tutkimus ja hallinnon käytännöt ohjaavat sitä, miten osallistuminen määritellään ja millä keinoilla sitä toteutetaan. Tästä näkökulmasta tietoisesti osallistumisensa tapoja muokkaavat asukkaat tekevät näkyväksi niitä asetelmia, joita osallistumishankkeissa tarjotaan kansalaisille.
Yhtenä keskeisenä ajatuksena asukkaiden osallistamisessa on ollut tarve saada suunnittelun ja päätöksenteon käyttöön asukkaiden tietoa lähiympäristöstään. Tämä tutkimus tarkastelee asukkaiden kokemuksellisen tiedon ja asiantuntijatiedon kohtaamista kansalaisosallistumisen käytännöissä kolmen tamperelaisen kaupunkisuunnitteluun liittyvän tapauksen pohjalta. Tutkimus selvittää, millaisia vaikuttamisen tapoja kansalaisosallistumisessa muodostuu ja miten kokemuksellista tietoa osallistumisessa viestitään.
Tesoman kaupunginosassa toimineen asukasraadin tapaus havainnollistaa asukkaiden kokemuksellisen tiedon ja usein neutraaliksi ja rationaaliseksi määritellyn asiantuntijatiedon välisiä suhteita. Tapaus osoittaa, että asukkaiden täytyy osallistuessaan kiinnittää huomiota näkemystensä esittämisen tapoihin, jotta asukaslähtöinen tieto olisi uskottavaa hallinnossa. Esimerkiksi kartat ja valokuvat voivat auttaa täsmentämään asukkaiden näkemyksiä alueesta kaupungin suunnittelijoille. Mansetorin verkkoportaalissa asukkaat tuottivat verkkosivustolle sisältöjä ajankohtaisista, paikallisista aiheista. Tutkimus ehdottaa, että asukkaiden omaehtoisesti verkkoon tuottamat tarinat voivat olla kaupunkisuunnittelua palveleva asukkaiden kokemuksellisen tiedon esittämisen väline. Annikinkadun tapaus kuvaa purku-uhan alla olleesta tamperelaisesta puutalokorttelista käytyä suojelukiistaa, jossa korttelin asukkaiden osallistuminen muotoutui prosessin aikana kaavoitukseen vaikuttamista laajemmaksi kaupunkikulttuuriseksi toiminnaksi. Tutkimus näyttää, miten asukkaat toivat esiin kokemuksellista tietoaan järjestämällä korttelitapahtumia ja hyödyntämällä mediajulkisuutta hallinnon tarjoamien osallistumisen kanavien rinnalla. Asukkaiden näkökulmasta osallistumisessa on keskeistä saada näkemyksiä esiin julkisuudessa. Olennaiseksi tulee tällöin se, miten toimimalla saavutetaan julkisesti uskottava asema.
Erilaisten tiedon muotojen yhteensovittaminen osoittautui tutkimuksen tapauksissa haasteelliseksi, sillä hallinto ja asukkaat lähestyivät asioita eri näkökulmista. Hallinnon toimintaa kaupunkisuunnittelussa ohjaa usein esimerkiksi tapa hahmottaa kaupunkia tarkkarajaisina alueina, mikä ei välttämättä osu yksiin asukkaiden arkielämässä rakentuvien alueiden käytön tapojen kanssa. Jos asukkaiden osallistamisen tavoitteena on saada monipuolista tietoa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi, täytyy kiinnittää huomiota siihen, miten tietoa kerätään, tulkitaan ja arvotetaan. Asukkaiden näkemykset pohjautuvat kokemusten kautta kertyneeseen tietoon omasta asuinalueesta, jolloin suunnittelussa ja päätöksenteossa tarvitaan välineitä tällaisen tiedon käsittelyyn.
Tutkimuksessa muotoutuu kuva asukkaista, jotka toimivat aktiivisesti suhteessa julkisuuteen ja hyödyntävät osallistumisessaan erilaisia käytäntöjä ja taktiikoita. Osallistuminen hahmottui kansalaisten tietoisena strategisena toimintana, jossa pyritään saamaan julkista uskottavuutta kokemukselliselle tiedolle. Toisaalta tutkimus ja hallinnon käytännöt ohjaavat sitä, miten osallistuminen määritellään ja millä keinoilla sitä toteutetaan. Tästä näkökulmasta tietoisesti osallistumisensa tapoja muokkaavat asukkaat tekevät näkyväksi niitä asetelmia, joita osallistumishankkeissa tarjotaan kansalaisille.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4773]