Daughters of the Vale of Tears. Ethnographic Approach with Socio-Historical and Religious Emphasis to Family Welfare in the Messianic Jewish Movement in Ukraine 2000
Ikonen, Tuula-Hannele (2013)
Ikonen, Tuula-Hannele
Tampere University Press
2013
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2013-02-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9060-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9060-6
Tiivistelmä
Venäjän vallankumous 1989 ja itsenäistyminen 1991 johtivat Ukrainassa yhteiskunnalliseen murrokseen, minkä seurauksena noin seitsemän vuosikymmen jälkeen juutalaistaustaisilla oli mahdollisuus etsiä ja löytää etnisiä ja kulttuurisia juuriaan. Ukrainassa ‘henkinen tyhjiö’ loi maaperän vanhojen ja uusien uskontojen ripeälle nousulle. Vuonna 2000 assimiloituneet ja sekularisoituneet juutalaistaustaiset olivat yksi merkittävä ryhmä, jota voidaan pitää ’uskontoon paluumuuttajina’ ja joka kantoi mukanaan historiallista tietotaakkaa tsaarin ja neuvostovallan aikana tapahtuneista juutalaisväestöön kohdistuneista pogromeista, karkotuksista ja surmaamisista. Tutkimusajankohtana vuonna 2000 ihmiset kokivat Ukrainassa pettymystä neuvostoajan unelmien romuttumisesta. Arkipäivässä ilmeni sellaista moni-ilmeistä kurjuutta, joka sai ihmiset kysymään: selviydynkö? Tilastot ja raportit ovat tästä karua kerrontaa. Niissä näkyy yksi yhteinen nimittäjä: yksilöiden ja perheiden kärsimys.
Tämä tutkimus kohdistuu uuteen messiaaniseen juutalaiseen liikkeeseen (the Messianic Jewish Movement), jonka syntyhistoriaa, uskontoa (messiaaninen juutalaisuus, Messianic Judaism), toiminnan tavoitteita ja muotoja analysoidaan Ukrainasta kerätyn empiirisen haastattelu- ja havainnointiaineiston sekä lähdekirjallisuuden pohjalta. Tutkimus osoitti, että ensimmäisen vuosisadan alkuseurakuntaa esimerkkinään pitävän messiaanisen liikkeen synty ja toiminta ’köyhässä Ukrainassa’ perustuivat mm. sille, että uskonto miellettiin yhdeksi ulospääsytieksi. Uskonnon hyvinvointifunktion ideaali yhteiskunnassa käsitettiin laajana läpäisten yhteiskuntaelämän eri sektorit. Uskonto antoi elämälle uuden suunnan ja sisällön.
Uskontoon tutustumiseen monien vuosikymmenten jälkeen ja uskonnon harjoittamiseen liitettiin runsaasti elämää kohentavia toiveita. Messiaanisten juutalaisten kohdalla tämä merkitsi mm. sitä, että he saivat uudessa yhteiskunnallisessa vapaudessa tutustua esi-isiensä henkiseen ja kulttuuriseen perinteeseen ja ammensivatkin siitä uusia mentaalisia ja käytännöllisiä rakennusaineita nykypäivään sovellettaviksi. Tutkimuksessa tarkastellaan messiaanisen juutalaisuuden liikkeen ideologiaa, identiteettiä ja visioita. Tutkimus analysoi ja kuvaa liikkeen mentaalisia malleja esim. Messianismin, Kanaanismin ja Sionismin näkökulmista.
Tutkimuksen mielenkiinto kohdistuu messiaanisten juutalaisten naisten toimintaan messiaanisen liikkeen sisällä Ukrainassa. Tutkimus vastaa kysymykseen, mikä on naisten toiminnan visio (the Mission view). Tutkimus osoittaa, että naiset ovat ns. ‘Kyynellaakson tyttäriä’, joiden haavoittuvuus ei juonna yksinomaan juutalaisten raskaasta historiasta Mustan meren alueella, vaan myös neuvostoajan naisihanteeseen kohdistuneista pettymyksistä. Tutkimuksen sosiaalihistoriallinen tarkastelu osoittaa, että juutalaisten naisten oli ensiksi luovuttava juutalaisuuteen kuuluvasta naisen ja äitiyden statuksesta ja tehtävistä, koska koko juutalainen yhteisö oli ‘kuollut’ ja tulla ‘neuvostokansalaiseksi’ ja ‘neuvostonaiseksi’. Neuvostoideologiassa ei kuitenkaan priorisoitu kotia ja perhettä samalla tavalla kuin oli kautta vuosisatojen (-tuhansien) tehty perinteisessä juutalaisuudessa, jossa perhe ja koti ovat yhteisön ja naisten elämän keskiössä. Näin juutalaisten naisten yhteisöelämän ‘juuret’ leikattiin. Toiseksi, neuvostovallan luhistumisen myötä myös ‘neuvostonaisen malli’ menetti merkityksensä. Tämä oli uusi pettymys, koska neuvostonaisen statukseen ja tehtäviin sijoitettu ‘unelma’ ei toteutunut. Naiset tunnistivat tämän yhteiskunnallisen epäonnistumisen.
Tutkimus osoittaa messiaanisten juutalaisten naisten tahtotilan parantaa ja korjata murentunut perhe-instituutio yksilöllisen ja yhteisöllisen hyvinvoinnin lähteeksi. Siis paikaksi, joka on jokaiselle perheen jäsenelle sekä ‘turvapaikka’ että ‘resurssivarasto’ läpi elämän. Päätuloksena esitetään messiaanisten juutalaisten naisten tuottama perhe- ja kasvatusmalli (family welfare –model), joka lähtökohtaisesti perustuu traditionaaliseen juutalaiseen elämäntapaan ja messiaaniseen juutalaiseen uskontoon. Siinä korostuvat naisen tehtävät äitinä, vaimona ja yhteiskunnan vaikuttajana tavalla, jonka tietämystä muutkin kuin juutalaistaustaiset voisivat hyödyntää.
Tutkimuksen analyysimallina käytetään the OOM (the Organization Onion Model) –mallia, mikä on uskonnon sosiologi, kulttuuriantropologi Muukkosen kehittämä malli (2000). Mallin perusulottuvuudet ovat: poliittis-historiallinen ulottuvuus, sosio-kulttuurinen ulottuvuus, ekonominen ulottuvuus ja uskonnollinen ulottuvuus. Tutkimus on etnografinen ja se on kirjoitettu englanniksi.
Tämä tutkimus kohdistuu uuteen messiaaniseen juutalaiseen liikkeeseen (the Messianic Jewish Movement), jonka syntyhistoriaa, uskontoa (messiaaninen juutalaisuus, Messianic Judaism), toiminnan tavoitteita ja muotoja analysoidaan Ukrainasta kerätyn empiirisen haastattelu- ja havainnointiaineiston sekä lähdekirjallisuuden pohjalta. Tutkimus osoitti, että ensimmäisen vuosisadan alkuseurakuntaa esimerkkinään pitävän messiaanisen liikkeen synty ja toiminta ’köyhässä Ukrainassa’ perustuivat mm. sille, että uskonto miellettiin yhdeksi ulospääsytieksi. Uskonnon hyvinvointifunktion ideaali yhteiskunnassa käsitettiin laajana läpäisten yhteiskuntaelämän eri sektorit. Uskonto antoi elämälle uuden suunnan ja sisällön.
Uskontoon tutustumiseen monien vuosikymmenten jälkeen ja uskonnon harjoittamiseen liitettiin runsaasti elämää kohentavia toiveita. Messiaanisten juutalaisten kohdalla tämä merkitsi mm. sitä, että he saivat uudessa yhteiskunnallisessa vapaudessa tutustua esi-isiensä henkiseen ja kulttuuriseen perinteeseen ja ammensivatkin siitä uusia mentaalisia ja käytännöllisiä rakennusaineita nykypäivään sovellettaviksi. Tutkimuksessa tarkastellaan messiaanisen juutalaisuuden liikkeen ideologiaa, identiteettiä ja visioita. Tutkimus analysoi ja kuvaa liikkeen mentaalisia malleja esim. Messianismin, Kanaanismin ja Sionismin näkökulmista.
Tutkimuksen mielenkiinto kohdistuu messiaanisten juutalaisten naisten toimintaan messiaanisen liikkeen sisällä Ukrainassa. Tutkimus vastaa kysymykseen, mikä on naisten toiminnan visio (the Mission view). Tutkimus osoittaa, että naiset ovat ns. ‘Kyynellaakson tyttäriä’, joiden haavoittuvuus ei juonna yksinomaan juutalaisten raskaasta historiasta Mustan meren alueella, vaan myös neuvostoajan naisihanteeseen kohdistuneista pettymyksistä. Tutkimuksen sosiaalihistoriallinen tarkastelu osoittaa, että juutalaisten naisten oli ensiksi luovuttava juutalaisuuteen kuuluvasta naisen ja äitiyden statuksesta ja tehtävistä, koska koko juutalainen yhteisö oli ‘kuollut’ ja tulla ‘neuvostokansalaiseksi’ ja ‘neuvostonaiseksi’. Neuvostoideologiassa ei kuitenkaan priorisoitu kotia ja perhettä samalla tavalla kuin oli kautta vuosisatojen (-tuhansien) tehty perinteisessä juutalaisuudessa, jossa perhe ja koti ovat yhteisön ja naisten elämän keskiössä. Näin juutalaisten naisten yhteisöelämän ‘juuret’ leikattiin. Toiseksi, neuvostovallan luhistumisen myötä myös ‘neuvostonaisen malli’ menetti merkityksensä. Tämä oli uusi pettymys, koska neuvostonaisen statukseen ja tehtäviin sijoitettu ‘unelma’ ei toteutunut. Naiset tunnistivat tämän yhteiskunnallisen epäonnistumisen.
Tutkimus osoittaa messiaanisten juutalaisten naisten tahtotilan parantaa ja korjata murentunut perhe-instituutio yksilöllisen ja yhteisöllisen hyvinvoinnin lähteeksi. Siis paikaksi, joka on jokaiselle perheen jäsenelle sekä ‘turvapaikka’ että ‘resurssivarasto’ läpi elämän. Päätuloksena esitetään messiaanisten juutalaisten naisten tuottama perhe- ja kasvatusmalli (family welfare –model), joka lähtökohtaisesti perustuu traditionaaliseen juutalaiseen elämäntapaan ja messiaaniseen juutalaiseen uskontoon. Siinä korostuvat naisen tehtävät äitinä, vaimona ja yhteiskunnan vaikuttajana tavalla, jonka tietämystä muutkin kuin juutalaistaustaiset voisivat hyödyntää.
Tutkimuksen analyysimallina käytetään the OOM (the Organization Onion Model) –mallia, mikä on uskonnon sosiologi, kulttuuriantropologi Muukkosen kehittämä malli (2000). Mallin perusulottuvuudet ovat: poliittis-historiallinen ulottuvuus, sosio-kulttuurinen ulottuvuus, ekonominen ulottuvuus ja uskonnollinen ulottuvuus. Tutkimus on etnografinen ja se on kirjoitettu englanniksi.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4766]