Biomarkers for assessing ethanol consumption and development of alcoholic liver disease: immune responses against ethanol metabolites, cytokine profiles and markers of fibrogenesis
Koivisto, Heidi (2007)
Koivisto, Heidi
Tampere University Press
2007
Laboratoriolääketiede (erit. päihdelääketiede) - Laboratory medicine (esp. addiction medicine)
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2007-04-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-6904-6
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-6904-6
Tiivistelmä
Väitöstutkimuksessa selvitettiin alkoholin suurkulutuksen aiheuttamia immuunivasteita ja niiden yhteyttä alkoholisairauksien syntyyn, erityisesti maksafibroosiin. Tutkimuksessa havaittiin, että alkoholin suurkuluttajilla esiintyy immuunivasteita, jotka kohdistuvat alkoholin aineenvaihduntatuotteisiin. Näillä immuunivasteilla saattaa olla sekä diagnostisia että patogeenisiä sovellutuksia alkoholin aiheuttamien sairauksien tutkimisessa. Tulokset viittaavat myös siihen, että maksasairailla alkoholisteilla sekä pro-inflammatoristen ja anti-inflammatoristen sytokiinien välinen tasapaino että kollageenin synteesin ja hajoamisen välinen tasapaino ovat häiriintyneet. Nämä tulokset tarjoavat uusia mahdollisuuksia tunnistaa ne ihmiset, joilla on suurentunut riski sairastua fibroosiin ja kirroosiin alkoholinkäytön seurauksena.
Tutkimuksessa määritettiin perinteisten laboratoriokokeiden (MCV, GGT, CDT, AST, ALT) lisäksi autoim-muunivasteita asetaldehydin muokkaamia proteiineja vastaan, sytokiiniprofiileja, fibrogeneesin osoittimia (PIIINP, PINP ja hyaluronihappo) sekä kollageenin hajoamista kuvaavia markkereita (β-CrossLaps ja ICTP). Tutkimuksessa oli mukana maksasairaita alkoholisteja, alkoholisteja, joilla ei ole maksasairautta sekä alkoho-lin kohtuukäyttäjiä ja täysraittiita. Maksasairailla alkoholisteilla IgA-tasot sekä asetaldehydiaddukteja että kudostransglutaminaasia (tTG) (joka perinteisesti on totuttu liittämään keliakiaan) vastaan olivat merkittävästi korkeammat kuin terveillä kontrolleilla tai alkoholisteilla, joilla ei ole maksasairautta. Näiden kahden vasta-aineen kohoamisella havaittiin olevan myös merkittävä keskinäinen yhteys. Sidekudoksen hajoamista kuvaavat kokeet olivat maksasairailla alkoholisteilla matalammat kuin terveillä kontrolleilla tai alkoholisteilla, joilla ei ole maksasairautta. Sen sijaan sidekudoksen synteesiä kuvaavat kokeet olivat alkoholimaksasairailla merkittävästi korkeammat. Hajoamisen ja synteesin osoittimista lasketulla suhteella saavutettiin myös erinomainen herkkyys (94 %) ja tarkkuus (98 %) maksasairaiden alkoholistien tunnistamisessa.
Suomessa vuonna 2005 alkoholisyyt nousivat työikäisten miesten yleisimmäksi kuolinsyyksi ja naisten toiseksi yleisimmäksi heti rintasyövän jälkeen. Maksakirroosin esiintyvyys maassamme on lisääntynyt lyhyessä ajassa yli 50 %:lla.
Tutkimuksessa määritettiin perinteisten laboratoriokokeiden (MCV, GGT, CDT, AST, ALT) lisäksi autoim-muunivasteita asetaldehydin muokkaamia proteiineja vastaan, sytokiiniprofiileja, fibrogeneesin osoittimia (PIIINP, PINP ja hyaluronihappo) sekä kollageenin hajoamista kuvaavia markkereita (β-CrossLaps ja ICTP). Tutkimuksessa oli mukana maksasairaita alkoholisteja, alkoholisteja, joilla ei ole maksasairautta sekä alkoho-lin kohtuukäyttäjiä ja täysraittiita. Maksasairailla alkoholisteilla IgA-tasot sekä asetaldehydiaddukteja että kudostransglutaminaasia (tTG) (joka perinteisesti on totuttu liittämään keliakiaan) vastaan olivat merkittävästi korkeammat kuin terveillä kontrolleilla tai alkoholisteilla, joilla ei ole maksasairautta. Näiden kahden vasta-aineen kohoamisella havaittiin olevan myös merkittävä keskinäinen yhteys. Sidekudoksen hajoamista kuvaavat kokeet olivat maksasairailla alkoholisteilla matalammat kuin terveillä kontrolleilla tai alkoholisteilla, joilla ei ole maksasairautta. Sen sijaan sidekudoksen synteesiä kuvaavat kokeet olivat alkoholimaksasairailla merkittävästi korkeammat. Hajoamisen ja synteesin osoittimista lasketulla suhteella saavutettiin myös erinomainen herkkyys (94 %) ja tarkkuus (98 %) maksasairaiden alkoholistien tunnistamisessa.
Suomessa vuonna 2005 alkoholisyyt nousivat työikäisten miesten yleisimmäksi kuolinsyyksi ja naisten toiseksi yleisimmäksi heti rintasyövän jälkeen. Maksakirroosin esiintyvyys maassamme on lisääntynyt lyhyessä ajassa yli 50 %:lla.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4769]