Software Tutoring in Speech User Interfaces
Hakulinen, Jaakko (2006)
Hakulinen, Jaakko
Tampere University Press Tampereen yliopisto
2006
Vuorovaikutteinen teknologia - Interactive Technology
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2006-12-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6802-3
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6802-3
Tiivistelmä
Ihmisen ja tietokoneen välinen kommunikaatio on nykyään mahdollista myös puheen avulla. Tällaisia järjestelmiä kutsutaan puhekäyttöliittymiksi. Yleisimpiä kaupallisia puhekäyttöliittymiä ovat puhelinpohjaiset palvelut, esimerkiksi juna-aikataulut. Ensimmäiset tällaiset järjestelmät ovat käytössä myös Suomessa.
Puheen ymmärtäminen tietokoneella on haastava ongelma ja rajoittaa puhekäyttöliittymiä, koska ymmärrys toimii riittävän luotettavasti vain rajatun kokoisilla sanastoilla, eikä puheen ja keskustelun tyyli voi myöskään olla yhtä vapaa kuin ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Johtuen edellämainituista teknisistä rajoituksista, puhekäyttöliittymää käyttävän ihmisen tulee oppia järjestelmän rajoitukset. Yksinkertaisissa järjestelmissä tarvittava opastus voidaan upottaa itse puhekäyttöliittymään niin, että kone ohjaa keskustelua sopivilla kysymyksillä ja vihjeillä. Jos tällainen järjestelmä on onnistuneesti suunniteltu, käyttäjä vastaa luontevasti sen ymmärtämällä kielellä. Monimutkaisemmissa järjestelmissä tarvittavan opastuksen sisällyttäminen järjestelmän puheenvuoroihin on vaikeaa, koska pitkien ohjeiden esittäminen puheella on hidasta ja niiden muistaminen vaikeaa. Tällöin opastus tulee tarjota erillään itse käyttöliittymästä, esimerkiksi ohjekirjan muodossa. Tunnettu tosiasia kuitenkin on, että ohjekirjoja ei mielellään lueta.
Tässä tutkimuksessa on kehitetty erilaisia ohjelmia, jotka opastavat uusia käyttäjiä puhekäyttöliittymän käyttöönotossa. Tällainen ohjelmallinen tuutori- tai yksityisopettaja opastus voidaan toteuttaa puheella niin, että käyttäjän ja järjestelmän lisäksi keskusteluun osallistuu käytön alussa opastajahahmo, joka neuvoo käyttäjää tarpeen mukaan. Opastus voidaan myös joissain tapauksissa tarjota käyttäen tekstiä ja kuvia, jolloin puheen ominaisuudet eivät ole rajoitteita.
Opastusten suunnittelua on työssä lähestytty käyttäjien näkökulmasta toteuttamalla opastuksia olemassa oleviin järjestelmiin ja testaamalla ratkaisuja käyttäjien kanssa. Sekä puhepohjaisia että grafiikkaa käyttäviä opastuksia on kehitetty vaiheittain käyttäjiltä kerättyjen kommenttien ja kokemusten perusteella. Molempia opastustyyppejä on myös vertailtu perinteisiin tekstipohjaisiin ohjeisiin. Käyttäjätesteissä opastajat pystyivät opettamaan vuorovaikutuksen tyylin paremmin kuin tekstipohjaiset ohjemateriaalit, ja käyttäjien opetteluvaihe sisälsi vähemmän erilaisia ongelmia opastajan ohjauksessa.
Puhekäyttöliittymät tarjoavat uudenlaisen tavan ihmisen ja teknologian vuorovaikutukseen. Puhe on käyttökelpoinen monissa tilanteissa, joissa perinteiset käyttöliittymät ovat ongelmallisia. Tutkimuksen tulosten perusteella opastajapohjainen lähestymistapa auttaa käyttäjiä omaksumaan tämän uuden vuorovaikutuksen helposti ja nopeasti.
Puheen ymmärtäminen tietokoneella on haastava ongelma ja rajoittaa puhekäyttöliittymiä, koska ymmärrys toimii riittävän luotettavasti vain rajatun kokoisilla sanastoilla, eikä puheen ja keskustelun tyyli voi myöskään olla yhtä vapaa kuin ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Johtuen edellämainituista teknisistä rajoituksista, puhekäyttöliittymää käyttävän ihmisen tulee oppia järjestelmän rajoitukset. Yksinkertaisissa järjestelmissä tarvittava opastus voidaan upottaa itse puhekäyttöliittymään niin, että kone ohjaa keskustelua sopivilla kysymyksillä ja vihjeillä. Jos tällainen järjestelmä on onnistuneesti suunniteltu, käyttäjä vastaa luontevasti sen ymmärtämällä kielellä. Monimutkaisemmissa järjestelmissä tarvittavan opastuksen sisällyttäminen järjestelmän puheenvuoroihin on vaikeaa, koska pitkien ohjeiden esittäminen puheella on hidasta ja niiden muistaminen vaikeaa. Tällöin opastus tulee tarjota erillään itse käyttöliittymästä, esimerkiksi ohjekirjan muodossa. Tunnettu tosiasia kuitenkin on, että ohjekirjoja ei mielellään lueta.
Tässä tutkimuksessa on kehitetty erilaisia ohjelmia, jotka opastavat uusia käyttäjiä puhekäyttöliittymän käyttöönotossa. Tällainen ohjelmallinen tuutori- tai yksityisopettaja opastus voidaan toteuttaa puheella niin, että käyttäjän ja järjestelmän lisäksi keskusteluun osallistuu käytön alussa opastajahahmo, joka neuvoo käyttäjää tarpeen mukaan. Opastus voidaan myös joissain tapauksissa tarjota käyttäen tekstiä ja kuvia, jolloin puheen ominaisuudet eivät ole rajoitteita.
Opastusten suunnittelua on työssä lähestytty käyttäjien näkökulmasta toteuttamalla opastuksia olemassa oleviin järjestelmiin ja testaamalla ratkaisuja käyttäjien kanssa. Sekä puhepohjaisia että grafiikkaa käyttäviä opastuksia on kehitetty vaiheittain käyttäjiltä kerättyjen kommenttien ja kokemusten perusteella. Molempia opastustyyppejä on myös vertailtu perinteisiin tekstipohjaisiin ohjeisiin. Käyttäjätesteissä opastajat pystyivät opettamaan vuorovaikutuksen tyylin paremmin kuin tekstipohjaiset ohjemateriaalit, ja käyttäjien opetteluvaihe sisälsi vähemmän erilaisia ongelmia opastajan ohjauksessa.
Puhekäyttöliittymät tarjoavat uudenlaisen tavan ihmisen ja teknologian vuorovaikutukseen. Puhe on käyttökelpoinen monissa tilanteissa, joissa perinteiset käyttöliittymät ovat ongelmallisia. Tutkimuksen tulosten perusteella opastajapohjainen lähestymistapa auttaa käyttäjiä omaksumaan tämän uuden vuorovaikutuksen helposti ja nopeasti.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4769]