The Impact of Eating Disorders on the Adolescent Process
Ruuska, Jaana (2006)
Ruuska, Jaana
Tampere University Press
2006
Sosiaalipsykiatria - Social Psychiatry
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2006-11-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6748-5
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6748-5
Tiivistelmä
Syömishäiriöt ovat erityisesti nuoruusiässä alkavia vakavia häiriöitä, joihin edelleen liittyy kohonnut pitkäaikaisten psykofyysisten vaikeuksien ja jopa kuoleman riski. Syömishäiriöiden etiologia on monitekijäinen, muodostuen altistavista, ennakoivista, laukaisevista ja ylläpitävistä tekijöistä. Nuoruusiän kehityksellä on nähty olevan yhteyttä syömishäiriöihin. Nuori kohtaa kehityksen aikana suuria kehityksellisiä haasteita liittyen kehittyvään ruumiiseen ja seksuaalisuuteen, ikätoverisuhteisiin ja vanhemmista irrottautumiseen ja itsenäistymiseen sekä identiteetin kehittymiseen. Kehitys on yksilöllistä sisältäen eteen ja taaksepäin suuntautuvaa liikettä. Keskeistä on kehityksen eteenpäin vievä voima huolimatta väliaikaisista taantuman hetkistä. Psyykkiset häiriöt nuoruusiässä heijastavat vaikeuksia kehityksessä etenemisessä ja toisaalta ne lukkiinnuttavat tai jarruttavat nuoruusiän kehitystä yhdellä tai useammalla kehityksellisellä alueella.
Tutkimus on osa kansainvälistä COST Action B6 hanketta, minkä tarkoituksena oli tutkia syömishäiriöiden hoitokäytäntöjä ja eri hoitomuotojen vaikuttavuutta Euroopassa. Hankkeeseen osallistuivat kaikki EU-maat. Tämä tutkimustyö muodostaa oman erillisen osa-aineiston. Tutkimuksessa verrattiin psykoseksuaalista kehitystä, ruumiinkuvaa, itsetuhoista käyttäytymistä ja psykososiaalista selviytymistä ja sopeutumista nuoruusiässä laihuushäiriöön (anorexia nervosa) tai ahmimishäiriöön (bulimia nervosa) sairastuneiden nuorten välillä. Lisäksi tarkasteltiin iän, sairauden keston, kuukautisten alkuiän, painoindeksin (BMI), masennuksen ja yleisen psyykkisen oireilun (GSI)) yhteyttä nuoruusiän kehityksellisiin vaikeuksiin. Tutkimusaineisto käsitti 57 syömishäiriöstä kärsivää nuorta tyttöä, joista suurin osa hakeutui ensimmäistä kertaa tutkimukseen ja hoitoon syömishäiriöoireen (tyypillinen tai epätyypillinen laihuushäiriö tai ahmimishäiriö) takia. Tutkimusaikana hoitoon ohjatuista pojista kukaan ei täyttänyt diagnostisia syömishäiriön kriteereitä. Tutkimustieto kerättiin haastattelun ja strukturoitujen kyselylomakkeiden avulla tutkimusvaiheen alussa.
Keskimääräinen kuukautisten alkuikä oli molemmissa syömishäiriöryhmissä varhainen ja ahmimishäiriöistä kärsivillä tytöillä tilastollisesti merkitsevästi varhaisempi verrattuna nuoruusikäiseen väestöön Suomessa. Suhtautuminen seksuaalisuuteen oli positiivisempi ahmimishäiriöryhmässä, kun taas laihuushäiriöstä kärsivät tytöt kuvasivat kielteisempää ja varovaisempaa suhtautumista seksuaalisuuteen. Eroa ei selittänyt laihuushäiriöstä kärsivien tyttöjen nuorempi ikä tai kuukautisten alkamisikä. Ahmimishäiriöstä kärsivät tytöt kokivat oman ruumiinsa negatiivisemmin kuin laihuushäiriöstä kärsivät tytöt ja kuvasivat enemmän itsetuhoisia ajatuksia ja itseä vahingoittavaa käyttäytymistä. Psykososiaalinen toimintakyky oli alentunut molemmissa syömishäiriöryhmissä. Laihuushäiriöryhmässä korostuivat vaikeudet itsenäistymis-irrottautumiskehityksessä ja sosiaalisissa kontakteissa, kun taas ahmimishäiriöryhmässä nousivat esiin vaikeudet suhteessa perheeseen. Yleinen psyykkinen oireilu oli yhteydessä negatiiviseen ruumiinkuvaa ja psykososiaalisen toimintakyvyn ongelmiin samoin kuin psyykkinen oireilu ja erityisesti depressio itsetuhoisuuteen.
Tulosten mukaan eri syömishäiriöryhmät eroavat toisistaan nuoruusiän kehityksen eri osa-alueilla. Tutkimuksen tulokset sopivat moniin aikaisempiin tutkimuksiin syömishäiriöistä, joissa vaikeudet psykoseksuaalisessa kehityksessä ja psykososiaalisissa suhteissa on liitetty eristyisesti laihuushäiriöön ja itsetuhoinen käyttäytyminen, tyytymättömyys omaan ruumiiseen ja perhesuhteiden ongelmat ahmimishäiriöön. Erot syömishäiriöryhmien välillä olivat merkittäviä, vaikkakin toisin kuin monessa aikaisemmassa tutkimuksessa nämä nuoret olivat sairautensa alkuvaiheissa, ja aineisto käsitti myös epätyypilliset, ja siis lievemmät syömishäiriömuodot. Syy-seuraussuhteista ei voida vetää johtopäätöksiä tämän tutkimuksen perusteella. Tutkimus korostaa kehityksessä eteenpäin auttamisen merkitystä kliinisessä työssä nuoruusikäisten parissa ja toisaalta yleisen psyykkisen oireilun huomioonottamista. Väitöskirjatyö on osa pitkäaikaista seurantatutkimusta ja kuvaa alkuvaiheen poikkileikkaustuloksia liittyen keskeisiin nuoruusiän kehitystehtäviin. Vasta pitkäaikaiset seurantatutkimukset antavat tarkempaa tietoa nuoruusiässä alkaneiden syömishäiriöiden vaikutuksesta aikuisiän kehitykseen samoin kuin tietoa siitä, mitkä hoidolliset intervention ovat tarpeen vakavien kehityksellisten seurausten ehkäisemiseksi.
Tutkimus on osa kansainvälistä COST Action B6 hanketta, minkä tarkoituksena oli tutkia syömishäiriöiden hoitokäytäntöjä ja eri hoitomuotojen vaikuttavuutta Euroopassa. Hankkeeseen osallistuivat kaikki EU-maat. Tämä tutkimustyö muodostaa oman erillisen osa-aineiston. Tutkimuksessa verrattiin psykoseksuaalista kehitystä, ruumiinkuvaa, itsetuhoista käyttäytymistä ja psykososiaalista selviytymistä ja sopeutumista nuoruusiässä laihuushäiriöön (anorexia nervosa) tai ahmimishäiriöön (bulimia nervosa) sairastuneiden nuorten välillä. Lisäksi tarkasteltiin iän, sairauden keston, kuukautisten alkuiän, painoindeksin (BMI), masennuksen ja yleisen psyykkisen oireilun (GSI)) yhteyttä nuoruusiän kehityksellisiin vaikeuksiin. Tutkimusaineisto käsitti 57 syömishäiriöstä kärsivää nuorta tyttöä, joista suurin osa hakeutui ensimmäistä kertaa tutkimukseen ja hoitoon syömishäiriöoireen (tyypillinen tai epätyypillinen laihuushäiriö tai ahmimishäiriö) takia. Tutkimusaikana hoitoon ohjatuista pojista kukaan ei täyttänyt diagnostisia syömishäiriön kriteereitä. Tutkimustieto kerättiin haastattelun ja strukturoitujen kyselylomakkeiden avulla tutkimusvaiheen alussa.
Keskimääräinen kuukautisten alkuikä oli molemmissa syömishäiriöryhmissä varhainen ja ahmimishäiriöistä kärsivillä tytöillä tilastollisesti merkitsevästi varhaisempi verrattuna nuoruusikäiseen väestöön Suomessa. Suhtautuminen seksuaalisuuteen oli positiivisempi ahmimishäiriöryhmässä, kun taas laihuushäiriöstä kärsivät tytöt kuvasivat kielteisempää ja varovaisempaa suhtautumista seksuaalisuuteen. Eroa ei selittänyt laihuushäiriöstä kärsivien tyttöjen nuorempi ikä tai kuukautisten alkamisikä. Ahmimishäiriöstä kärsivät tytöt kokivat oman ruumiinsa negatiivisemmin kuin laihuushäiriöstä kärsivät tytöt ja kuvasivat enemmän itsetuhoisia ajatuksia ja itseä vahingoittavaa käyttäytymistä. Psykososiaalinen toimintakyky oli alentunut molemmissa syömishäiriöryhmissä. Laihuushäiriöryhmässä korostuivat vaikeudet itsenäistymis-irrottautumiskehityksessä ja sosiaalisissa kontakteissa, kun taas ahmimishäiriöryhmässä nousivat esiin vaikeudet suhteessa perheeseen. Yleinen psyykkinen oireilu oli yhteydessä negatiiviseen ruumiinkuvaa ja psykososiaalisen toimintakyvyn ongelmiin samoin kuin psyykkinen oireilu ja erityisesti depressio itsetuhoisuuteen.
Tulosten mukaan eri syömishäiriöryhmät eroavat toisistaan nuoruusiän kehityksen eri osa-alueilla. Tutkimuksen tulokset sopivat moniin aikaisempiin tutkimuksiin syömishäiriöistä, joissa vaikeudet psykoseksuaalisessa kehityksessä ja psykososiaalisissa suhteissa on liitetty eristyisesti laihuushäiriöön ja itsetuhoinen käyttäytyminen, tyytymättömyys omaan ruumiiseen ja perhesuhteiden ongelmat ahmimishäiriöön. Erot syömishäiriöryhmien välillä olivat merkittäviä, vaikkakin toisin kuin monessa aikaisemmassa tutkimuksessa nämä nuoret olivat sairautensa alkuvaiheissa, ja aineisto käsitti myös epätyypilliset, ja siis lievemmät syömishäiriömuodot. Syy-seuraussuhteista ei voida vetää johtopäätöksiä tämän tutkimuksen perusteella. Tutkimus korostaa kehityksessä eteenpäin auttamisen merkitystä kliinisessä työssä nuoruusikäisten parissa ja toisaalta yleisen psyykkisen oireilun huomioonottamista. Väitöskirjatyö on osa pitkäaikaista seurantatutkimusta ja kuvaa alkuvaiheen poikkileikkaustuloksia liittyen keskeisiin nuoruusiän kehitystehtäviin. Vasta pitkäaikaiset seurantatutkimukset antavat tarkempaa tietoa nuoruusiässä alkaneiden syömishäiriöiden vaikutuksesta aikuisiän kehitykseen samoin kuin tietoa siitä, mitkä hoidolliset intervention ovat tarpeen vakavien kehityksellisten seurausten ehkäisemiseksi.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4754]