Dialogia etsimässä : opettajaopiskelijoiden dialogin kehittyminen tieto- ja viestintäteknistä ympäristöä varten
Aarnio, Helena (1999)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Aarnio, Helena
Tampere University Press
1999
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Väitöspäivä
1999-06-11Tiivistelmä
Tulevaisuuden yhteiskunnasta puhutaan kohtaamisyhteiskuntana, jonka ajasta ja paikasta riippumaton tieto- ja viestintätekniikka mahdollistaa. Toimintaympäristö ja työkalut monisuuntaiseen vuorovaikutukseen ovat teknisesti olemassa. Tämä tutkimus käsittelee verkkokeskustelun kehittämistä sisällökkääksi taitavan dialogin avulla. Dialogin kehittämisessä nojauduttiin kognitiivisen eläytymisen menetelmästä ja dialogin teoriasta rakentuvaan toimintapainotteiseen käytännön harjoituksia ja niiden pohdintaa sisältävään opiskeluun. Tutkimus oli luonteeltaan toimintatutkimus. Eri ammattialoja edustavat, keski-iältään 37-vuotiaat opettajaopiskelijat harjoittelivat dialogia kasvokkain, sähköpostissa, keskustelufoorumilla ja videoneuvotteluissa. Tutkimustieto hankittiin näissä aidoissa keskustelutilanteissa. Tieto- ja viestintätekniikasta tuli tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa opiskelijoille nopeasti vaihtoehtoinen keskustelun väline, ja dialogin ominaisuudetkin alkoivat hahmottua. Toisen ajatuksenkulkuihin pureutuminen ja pohtivien keskustelujen herättäminen oli vaikeaa. Opiskelijat olivat kuitenkin omasta mielestään oppineet jonkin verran havainnoimaan ja erittelemään omaa dialogiaan ja he ymmärsivät sen oppimisen vaativan paljon tietoista harjoittelua. Tutkimusprosessin toinen vaihe opetusharjoittelujaksolla osoitti, ettei sähköposti vuorovaikutuksen välineenä ollut vielä tavallista arkea. Osallistuminen omia ajatuksia tekstein keskustelufoorumilla kertoen ei tuntunut kaikista innostavalta, mutta osalle opiskelijoista foorumi toimi hyvänä yhteydenpitovälineenä. Kerronta keskustelufoorumilla oli pääsääntöisesti informatiivista tosiasioiden tai tapahtumien kertomista. Dialogiin päästiin paikka paikoin, jolloin toisen ajatuksenkulkuun pureutuminen ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen onnistui. Tutkimusprosessin kolmannen vaiheen päätyttyä silmiinpistävää oli tieto- ja viestintäteknisen ympäristön käyminen opiskelijoille tutuksi toimintaympäristöksi. He olivat myös mielestään oppineet erittelemään omaa dialogiaan konkreettisesti keskustelutilanteissa ja saaneet valmiuksia jatkaa dialogin kehittämistä itsenäisesti. Toisen ajatuksenkulkujen selvittäminen vuorovaikutuksen tapana ei ollut vielä tässäkään tutkimuksen vaiheessa riittävästi kehittynyt. Yhteisymmärrykseen pääseminen sujui, mutta yhteisen ymmärryksen rakentamisessa oli vielä puutteita. Tutkimus antaa mielenkiintoisia viitteitä siitä, ettei suomalaisessa kulttuurissa opittu dialogin malli riitä oppimis- ja työympäristöjen vuorovaikutusmaailmassa. Verkkoympäristön vuorovaikutus voisi olla sisällökkäämpää ja tavoitteellisempaa puuttuvien dialogiin sisältyvien toimintatapojen oppimisen myötä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4773]