Hämeen etanoli- ja biokaasutehtaan yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden arviointi
Mäkelä, Juho; Laurila, Hannu; Nikula, Harri (2007)
Mäkelä, Juho
Laurila, Hannu
Nikula, Harri
Tampereen yliopisto
2007
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-6931-2
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-6931-2
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on arvioida Hämeen etanoli- ja biokaasutehtaan yhteiskuntataloudellista kannattavuutta. Tutkimus on kustannus-hyötyanalyysi, jossa tehdashankkeen taloudelliset vaikutukset lasketaan panos-tuotosanalyysin avulla. Panos-tuotosanalyysi tehdään kansallisesta näkökulmasta.
Tehtaan yhteiskuntataloudellista kannattavuutta arvioidaan sen raaka-aine- ja lopputuotemarkkinoita säätelevän vero- ja tukipolitiikan puitteissa, joiden oletetaan heijastavan oikein energia-, ympäristö- ja maatalouspolitiikan tavoitteita. Tutkimuksessa ei siis oteta kantaa sokerijuurikkaan viljelyn tai maatalouden harjoittamisen kannattavuuteen Suomessa. Tutkimuksessa ei myöskään huomioida muiden Suomeen suunniteltujen etanolitehtaiden vaikutusta.
Kansantaloudellisesta näkökulmasta tehtaan toiminta aiheuttaa huomattavat vuotuiset tuotanto- ja työllisyysvaikutukset eri toimialoilla. Maatalouspoliittisesti ajateltuna tehdas mahdollistaa osaltaan maanviljelyn jatkumisen vaikutusalueellaan ja vähentää maaseudun autioitumisesta seuraavia haittoja.
Huoltovarmuussyistä tehdashanke on kannattava, koska se vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista. Voidaan myös ajatella, että Suomessa käytettävä etanoli on parempi tuottaa itse, kuin käyttää muualla ehkä kyseenalaisinkin keinoin tuotettua etanolia. Nykyisellä etanolin maailmanmarkkinahinnalla (0,60 €/l) Hämeen etanoli- ja biokaasutehdas on yhteiskuntataloudellisesti selvästi kannattava.
Tutkimuksen perusvaihtoehdossa tehtaan yhteiskuntataloudellinen nettonykyarvo on noin 174 miljoonaa euroa. Yhteiskuntataloudellinen nettonykyarvo muodostuu liiketaloudellisesta, julkisensektorin ja ulkoisvaikutusten nettonykyarvosta. Näistä julkisen sektorin nettonykyarvonosuus on hieman yllättäen kaikkein suurin, noin 92 miljoonaa euroa.
Liiketaloudellinennettonykyarvo on noin 28 miljoonaa euroa ja ulkoisvaikutusten nettonykyarvo noin 54 miljoonaa euroa.Tehtaan liiketaloudellinen ja yhteiskuntataloudellinen kannattavuus on hyvin voimakkaasti riippuvainen etanolin maailmanmarkkinahinnasta. Alin etanolin hinta, jolla tehdas vielä on liiketaloudellisesti kannattava, on 0,49 euroa/litra. Tehtaan yhteiskuntataloudellisenkannattavuuden raja on tätä matalampi. Tämä on kuitenkin vain näennäistä, sillä jos tehdas tekee jatkuvasti tappiota, se ei voi jatkaa toimintaansa ja siten tuottaa yhteiskunnalle samoja hyötyjä kuin voittoa tekevä tehdas. Toisaalta joissakin tilanteissa yhteiskunnan voi olla järkevää tukea sellaista toimintaa, joka on liiketaloudellisesti kannattamatonta, mutta yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa. Raakaöljyn hinnan vaihtelu vaikuttaa tehtaan yhteiskuntataloudelliseen kannattavuuteen paitsi etanolin hinnan kautta, myös ulkomaankaupan taseen kautta. Muita hankkeeseen liittyviä merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä ovat tehtaan raaka-aine- ja lopputuotemarkkinoiden vero- ja tukipolitiikan jatkuvuus sekä biopolttoaineidentuotantotekniikan nopea kehittyminen. Sen sijaan diskonttokoron valinta ei vaikuta ratkaisevasti tehtaan yhteiskuntataloudelliseen kannattavuuteen.
Tehtaan yhteiskuntataloudellista kannattavuutta arvioidaan sen raaka-aine- ja lopputuotemarkkinoita säätelevän vero- ja tukipolitiikan puitteissa, joiden oletetaan heijastavan oikein energia-, ympäristö- ja maatalouspolitiikan tavoitteita. Tutkimuksessa ei siis oteta kantaa sokerijuurikkaan viljelyn tai maatalouden harjoittamisen kannattavuuteen Suomessa. Tutkimuksessa ei myöskään huomioida muiden Suomeen suunniteltujen etanolitehtaiden vaikutusta.
Kansantaloudellisesta näkökulmasta tehtaan toiminta aiheuttaa huomattavat vuotuiset tuotanto- ja työllisyysvaikutukset eri toimialoilla. Maatalouspoliittisesti ajateltuna tehdas mahdollistaa osaltaan maanviljelyn jatkumisen vaikutusalueellaan ja vähentää maaseudun autioitumisesta seuraavia haittoja.
Huoltovarmuussyistä tehdashanke on kannattava, koska se vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista. Voidaan myös ajatella, että Suomessa käytettävä etanoli on parempi tuottaa itse, kuin käyttää muualla ehkä kyseenalaisinkin keinoin tuotettua etanolia. Nykyisellä etanolin maailmanmarkkinahinnalla (0,60 €/l) Hämeen etanoli- ja biokaasutehdas on yhteiskuntataloudellisesti selvästi kannattava.
Tutkimuksen perusvaihtoehdossa tehtaan yhteiskuntataloudellinen nettonykyarvo on noin 174 miljoonaa euroa. Yhteiskuntataloudellinen nettonykyarvo muodostuu liiketaloudellisesta, julkisensektorin ja ulkoisvaikutusten nettonykyarvosta. Näistä julkisen sektorin nettonykyarvonosuus on hieman yllättäen kaikkein suurin, noin 92 miljoonaa euroa.
Liiketaloudellinennettonykyarvo on noin 28 miljoonaa euroa ja ulkoisvaikutusten nettonykyarvo noin 54 miljoonaa euroa.Tehtaan liiketaloudellinen ja yhteiskuntataloudellinen kannattavuus on hyvin voimakkaasti riippuvainen etanolin maailmanmarkkinahinnasta. Alin etanolin hinta, jolla tehdas vielä on liiketaloudellisesti kannattava, on 0,49 euroa/litra. Tehtaan yhteiskuntataloudellisenkannattavuuden raja on tätä matalampi. Tämä on kuitenkin vain näennäistä, sillä jos tehdas tekee jatkuvasti tappiota, se ei voi jatkaa toimintaansa ja siten tuottaa yhteiskunnalle samoja hyötyjä kuin voittoa tekevä tehdas. Toisaalta joissakin tilanteissa yhteiskunnan voi olla järkevää tukea sellaista toimintaa, joka on liiketaloudellisesti kannattamatonta, mutta yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa. Raakaöljyn hinnan vaihtelu vaikuttaa tehtaan yhteiskuntataloudelliseen kannattavuuteen paitsi etanolin hinnan kautta, myös ulkomaankaupan taseen kautta. Muita hankkeeseen liittyviä merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä ovat tehtaan raaka-aine- ja lopputuotemarkkinoiden vero- ja tukipolitiikan jatkuvuus sekä biopolttoaineidentuotantotekniikan nopea kehittyminen. Sen sijaan diskonttokoron valinta ei vaikuta ratkaisevasti tehtaan yhteiskuntataloudelliseen kannattavuuteen.