Elektroninen nenä urologisten maligniteettien primaaridiagnostiikassa
Markkula, Sofia; Metso, Jussi (2017)
Markkula, Sofia
Metso, Jussi
2017
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-12-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201801261124
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201801261124
Tiivistelmä
TAUSTA: Urologisista maligniteeteista vain eturauhassyöpään on laaja-alaisessa käytössä oleva yksinkertainen seulontamenetelmä, prostataspesifinen antigeeni (PSA). PSA ei eturauhassyövän suhteen epäspesifisenä seulontamenetelmänä kuitenkaan sovellu väestötason seulontaan. Yksinkertaisten non-invasiivisten tutkimusmenetelmien puuttumisen vuoksi urologisten maligniteettien diagnostiikassa joudutaan usein epäselvissä tilanteissa turvautumaan kajoavaan eli invasiiviseen näytteenottoon.
AINEISTO JA MENETELMÄT: Aineisto koostui 133 potilaasta, joista 73 potilaalla oli kudosbiopsialla todennettu eturauhassyöpä, 14 potilaalla virtsarakkosyöpä ja 23 potilaalla munuaissyöpä. Kontrolliaineistona toimi 20 prostatahyperplasiapotilasta. Kolmelta aineiston potilaalta puuttui diagnoosi. Terveitä verrokkeja ei ollut. Potilaiden virtsanäytteet analysoitiin ChemPro 100i –laitteella. Mittausdatat luokiteltiin käyttäen lineaarista diskriminanttianalyysiä ja ristivalidoitiin Leave-One-Out –menetelmällä.
TULOKSET: Eroteltaessa eri maligniteetteja prostatahyperplasiasta saimme eturauhassyövän suhteen sensitiivisyydeksi 96 % ja spesifisyydeksi 10 %, virtsarakkosyövän suhteen sensitiivisyydeksi 90 % ja spesifisyydeksi 14 %, sekä munuaissyövän suhteen sensitiivisyydeksi 62 % ja spesifisyydeksi 60 %. High grade eturauhassyövän ja prostatahyperplasian suhteen sensitiivisyys oli 79 % ja spesifisyys 30 %.
YHTEENVETO: Tutkimuksessa elektroninen nenä kykeni erottamaan high grade –eturauhassyövän prostatahyperplasiasta, mutta eturauhassyöpä kokonaisuudessaan ei erottunut. Munuaissyövän suhteen erotuskyky oli sattumaa parempi. Rakkosyövän suhteen merkitseviä tuloksia ei saatu. Tutkimuksen heikkouksia olivat muun muassa suppea aineisto ja naispotilaiden vähäinen määrä, minkä vuoksi tuloksiin täytyy suhtautua kriittisesti.
AINEISTO JA MENETELMÄT: Aineisto koostui 133 potilaasta, joista 73 potilaalla oli kudosbiopsialla todennettu eturauhassyöpä, 14 potilaalla virtsarakkosyöpä ja 23 potilaalla munuaissyöpä. Kontrolliaineistona toimi 20 prostatahyperplasiapotilasta. Kolmelta aineiston potilaalta puuttui diagnoosi. Terveitä verrokkeja ei ollut. Potilaiden virtsanäytteet analysoitiin ChemPro 100i –laitteella. Mittausdatat luokiteltiin käyttäen lineaarista diskriminanttianalyysiä ja ristivalidoitiin Leave-One-Out –menetelmällä.
TULOKSET: Eroteltaessa eri maligniteetteja prostatahyperplasiasta saimme eturauhassyövän suhteen sensitiivisyydeksi 96 % ja spesifisyydeksi 10 %, virtsarakkosyövän suhteen sensitiivisyydeksi 90 % ja spesifisyydeksi 14 %, sekä munuaissyövän suhteen sensitiivisyydeksi 62 % ja spesifisyydeksi 60 %. High grade eturauhassyövän ja prostatahyperplasian suhteen sensitiivisyys oli 79 % ja spesifisyys 30 %.
YHTEENVETO: Tutkimuksessa elektroninen nenä kykeni erottamaan high grade –eturauhassyövän prostatahyperplasiasta, mutta eturauhassyöpä kokonaisuudessaan ei erottunut. Munuaissyövän suhteen erotuskyky oli sattumaa parempi. Rakkosyövän suhteen merkitseviä tuloksia ei saatu. Tutkimuksen heikkouksia olivat muun muassa suppea aineisto ja naispotilaiden vähäinen määrä, minkä vuoksi tuloksiin täytyy suhtautua kriittisesti.