Miesten inkontinenssiproteesien hoitotulokset Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä 2001-2013
Riekkola, Otso (2017)
Riekkola, Otso
2017
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-01-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702141137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201702141137
Tiivistelmä
Miesten virtsainkontinenssiproteesin hoitotuloksia on tutkittu maailmalla kattavasti ja tulokset ovat olleet hyviä, mutta toimenpiteeseen on kuitenkin liittynyt melko korkea komplikaatioiden ja uusintaleikkausten riski. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli retrospektiivisenä seurantatutkimuksena selvittää inkontinenssiproteesien hoitotulokset sekä komplikaatioiden ja uusintaleikkausten määrä Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 2001 2013.
Aineistomme koostui 50:stä vaikea-asteista virtsainkontinenssia poteneista miespotilaista, joille tehtiin 51 inkontinenssiproteesitoimenpidettä. Tiedot kerättiin sähköisestä potilastietojärjestelmästä. Potilaiden keski-ikä oli 67 vuotta ja yleisimmät inkontinenssin etiologiset tekijät olivat RP ja TURP. Potilaista 26 (51 %) saavutti täyden pidätyskyvyn ja lähes täyden pidätyskyvyn (1 suojalappu/vrk) saavutti 18 (35,3 %) potilasta. Kaikista leikatuista 12:lle (23,5 %) tuli merkittävä komplikaatio ja 16:lle (31,4 %) jouduttiin tekemään uusintaleikkaus.
Potilaiden taustatekijöillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta hoitotuloksiin eikä komplikaatioiden tai uusintaleikkausten määrään. Tuloksemme ovat vertailukelpoisia ja yhtä hyviä maailmalla tehtyjen tutkimusten kanssa. Lisää tutkimustietoa inkontinenssiproteeseihin liittyvistä komplikaatioista ja uusintaleikkauksta sekä niitä aiheuttavista tekijöistä kuitenkin tarvitaan, jotta leikkauksia voitaisiin kohdentaa entistä paremmin niistä turvallisesti hyötyville potilaille.
Aineistomme koostui 50:stä vaikea-asteista virtsainkontinenssia poteneista miespotilaista, joille tehtiin 51 inkontinenssiproteesitoimenpidettä. Tiedot kerättiin sähköisestä potilastietojärjestelmästä. Potilaiden keski-ikä oli 67 vuotta ja yleisimmät inkontinenssin etiologiset tekijät olivat RP ja TURP. Potilaista 26 (51 %) saavutti täyden pidätyskyvyn ja lähes täyden pidätyskyvyn (1 suojalappu/vrk) saavutti 18 (35,3 %) potilasta. Kaikista leikatuista 12:lle (23,5 %) tuli merkittävä komplikaatio ja 16:lle (31,4 %) jouduttiin tekemään uusintaleikkaus.
Potilaiden taustatekijöillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta hoitotuloksiin eikä komplikaatioiden tai uusintaleikkausten määrään. Tuloksemme ovat vertailukelpoisia ja yhtä hyviä maailmalla tehtyjen tutkimusten kanssa. Lisää tutkimustietoa inkontinenssiproteeseihin liittyvistä komplikaatioista ja uusintaleikkauksta sekä niitä aiheuttavista tekijöistä kuitenkin tarvitaan, jotta leikkauksia voitaisiin kohdentaa entistä paremmin niistä turvallisesti hyötyville potilaille.